Työntekijälähettilyys ei ole…

Pakotettua tekemistä

Työntekijälähettilyys ei synny pakottamalla, eikä siihen ole lain mukaan edes mahdollisuuksia, sillä yrityksen lähettiläs käyttää välineinään omia henkilökohtaisia kanaviaan. Lähettiläs ei siis ole se, joka kirjoittaa firman blogiin tai päivittää Linkedin-sivua, vaan se, joka tuottaa ja/tai jakaa yritykseen liittyvää sisältöä omassa profiilissaan esim. Facebookissa, Twitterissä tai Linkedinissä.

Vaikka ei puhuttaisikaan varsinaisesta pakottamisesta, vaan rohkaisemisesta ja palkitsemisesta, silti lähettilyyttä ei voida vaatia eikä odottaa työntekijältä. Jos työntekijä ei halua käyttää omia profiileitaan lähettilyyteen syystä tai toisesta, se hänelle suotakoon. Useimmiten syy kuitenkin piilee siinä, että potentiaalinen lähettiläs ei allekirjoita yrityksen toimintatapoja tai ei muutoin halua henkilöityä firmaan mitenkään. Taustalla on siis monesti yrityskulttuuriasia.

Spämmäämistä

Toisinaan kuulen epäileviä kommentteja siitä, että eikös tällainen yrityssisällön jakelu ole ärsyttävää sille altistuvien mielestä. Miksi ihmeessä olisi? Jos sisältö on laadukasta ja minulle merkitsevää, ilman muuta haluan kuluttaa sitä, olipa sen alkuperäinen lähde mikä tahansa. Sisältö itsessään toki voi aiheuttaa monenlaisia tunteita ja niin tehdessään se on onnistunut tehtävässään. Sosiaalisen kuluttajan aikakaudella ei tarvitse pelätä tunteiden herättämistä. Tunteet vievät potentiaalisen asiakkaasi kassalle saakka.

Olen myös bongannut oikeasti spämmääsiseksi tulkittavaa lähettilyyttä. Näissä tapauksissa on useimmiten kyse siitä, että organisaatioon on juuri saatu luotua lähettilyyden malli ja siihen päälle otettu jokin ohjelmisto lähettiläiden käyttöön. Sitten uudenkarheat advokaatit jakavat kaikkea mahdollista, koska siitä saa pisteitä ja koska asiasta on innostuttu. Into on hyvä juttu, mutta kannattaa miettiä, miltä se näyttää, kun 25 saman firman työntekijää jakaa saman sisällön, täsmälleen samalla nostotekstillä, samaan aikaan ja vieläpä samassa kanavassa. Jep, se näyttää spämmäämiseltä.

Työntekijälähettilyys on…

Aitoa innostusta

Kun porukka oikeasti uskoo asiaansa ja on innostunut jokapäiväisestä leivästään, lähettilyys seuraa itsestään. Tällöin yrityksen tehtävänä on järjestää innokkaalle henkilöstölleen paitsi laadukasta sisältöä jaettavaksi myös välineet, joilla jakaminen on helppoa ja palkitsevaa. Kun lähettilyys pelillistetään ja tuloksista kerrotaan avoimesti kaikille, lähettilyyden into ei sammu heti ensimmäiseen kiiretilanteeseen.

Jotta kaikki tietävät, mitä tekevät, on syytä harkita myös verkko- ja sisältöstrategiaa sekä yhteistä kouluttautumista. Pelkällä johdolta tulevalla sähköpostiviestillä ei päästä sellaisiin tuloksiin, joita vakavasti otettava markkinointisuunnitelma määrittelee. Lähettilyys on osa markkinointi-, viestintä- ja myyntistrategiaa. Älä jätä sitä kellumaan omaksi autioksi saarekseen keskelle merta, sillä sinne se unohtuu helposti ja pian.

Tehokasta markkinointiviestintää

Kun lähettilyys suunnitellaan ja toteutetaan ajatuksella, sekä tarjotaan sitä varten näppärät välineet, tulokset voivat olla yllättäviä. Esimerkkinä 10 hengen organisaatio, jossa lähettilyytä kannustetaan ja tuetaan – näinkin pieni porukka voi helposti tavoittaa 3 kuukaudessa 80 000 silmäparia ja lähes 2000 uniikkia klikkiä omalle sivustolleen, vaikka jokainen toteuttaa lähettilyyttä omalla frekvenssillään ja tavallaan. Nämä luvut olisivat jääneet saavuttamatta, mikäli sama organisaatio olisi luottanut vain brändin omaan markkinointiviestintään verkossa.

Tehokkuudella on kuitenkin reunaehtonsa: homman pitää olla suunnitelmallista, ohjattua, kannustettua ja asian pitää olla sisäisessä keskustelussa mukana päivästä ja viikosta toiseen.

Jos kaipaat jeesiä työntekijälähettilyys-ohjelman laatimiseen, ota ihmeessä yhteyttä.

Kirjoittaja on Grapevinen toimitusjohtaja Marika Siniaalto.
Twitter: @MarikaSiniaalto