Sosiaalisen median kuvakoot – mitkä toimivat parhaiten?

Joudutko vähän väliä miettimään mikä kuvakoko toimii parhaiten missäkin sosiaalisen median kanavassa? Koska eri some-kanavat ovat optimoineet kuvat eritavoin, meitä kiinnosti, mitkä kuvakoot takaavat parhaan resoluution eri kanavissa. Kävimme läpi useita eri oppaita aiheesta ja kokosimme tärkeimmät kuvakoot yhteen tiedostoon, jonka voit nyt kätevästi ladata itsellesi ja kaivaa esille aina tarvittaessa.

>>Lataa tästä sosiaalisen median kuvakoot PDF-tiedostona<<

LinkedIn:

sosiaalisen median kuvakoot: LinkedIn kuvakoko

Facebook:

sosiaalisen median kuvakoot: Facebook kuvakoko

Instagram:

sosiaalisen median kuvakoot: Instagram stories kuvakoko

Twitter:

sosiaalisen median kuvakoot: twitter kuvakoko


Tiesithän, että Meltwater tarjoaa työkalun jonka avulla voit hallita kaikkia yrityksesi sosiaalisen median tilejä yhdessä ja samassa paikassa? Meltwater Engagen avulla seuraat vaivattomasti niin saapuvaa kuin ulospäin lähtevää viestintää sosiaalisessa mediassa. Julkaisujen ajastaminen, sekä tiedon välittäminen organisaation sisällä hoituu helposti. Lisäksi pystyt analysoimaan millaiset julkaisut toimivat parhaiten ja pääset näin jatkuvasti kehittämään sosiaalisen median presenssiäsi.

Tahdotko kuulla lisää siitä, miten Meltwater Engage voisi auttaa organisaatiotasi? Täytä vain alla oleva lomake ja olemme sinuun pian yhteydessä:

Some- ja sisältöstrategia osa 1: Webinaarin kysymykset ja vastaukset

Keväällä olemme järjestäneet some- ja sisältöstrategiaan keskittyvän webinaarisarjan. Ensimmäisessä osassa käsittelimme nykytilanteen kartoitusta ja kehityskohteiden tunnistamista Viestintä-Piritan johdolla.

some- ja sisältöstrategia osa1

Saimme useita ajankohtaisia kysymyksiä, joihin emme ehtineet vastaamaan webinaarin aikana. Tästä blogista löydät vastaukset kysymyksiin.


Miten vakuuttaa johtoporras siitä, että somen käytön analysointi ja kehittäminen on merkittävä juttu?

Sosiaalinen media ja sen käyttö muuttuu jatkuvasti. Kanavat uudistuvat, algoritmit muuttuvat, ihmisten toimintatavat ja kiinnostuksen kohteet elävät ja vastaavasti organisaatiot kehittyvät some-viestijöinä niin sisältöjen ja onnistumisten, kuin odotustenkin osalta. Kaikki nämä ovat syitä, minkä vuoksi somen käyttöä on tärkeää analysoida ja onnistumista mitata riittävän usein. Kun onnistumista somessa tarkastellaan, pystytään samalla myös näkemään, mikä hyöty someen laitetusta ajasta on sekä määrittelemään resursseja viestinnän tekemiselle. Samalla pystytään osoittamaan konkreettisesti, millaisia tuloksia viestintä somessa saa aikaan koko organisaation toiminnan tavoitteiden saavuttamiseksi.

some- ja sisältöstrategia osa 2

Millaisia analytiikkamahdollisuuksia on organisaatioihin linkitetyissä ryhmissä? Saako irti esim. organisaatioprofiilin kautta tehtyjen päivitysten ja kommenttien lukumääriä ja näyttökertoja?

Saat ylläpitämäsi ryhmän analytiikkatiedot näkyviin suoraan ryhmästä: katso (selaimessa) ryhmän vasemmassa yläreunassa olevaa valikkoa ja valitse Ryhmän kävijätiedot. Aukeavalta sivulta voit tarkastella erilaisia tietoja liittyen ryhmän jäseniin ja julkaisuihin liittyen. Pienissä, alle 50 hengen ryhmissä analytiikkatiedot eivät ole käytettävissä.

Kannattaako videot ladata suoraan ao. kanavaan, vai jakaa youtubesta (vaikuttaako algoritmeihin)?

Esimerkiksi Facebookissa tällä hetkellä on näkyvyyden kannalta hyödyllisempää ladata video suoraan Facebookiin kuin jakaa video YouTube-linkkinä. LinkedInissä videoiden rooli on lisääntynyt sisällöissä merkittävästi ja uutisvirrassa pyörii sekä YouTube-videoita että LI:iin ladattuja videoita. Seuraamalla ja vertailemalla videoiden näyttökertoja ja dataa eri kanavilla, pystyy parhaiten saamaan käsityksen niiden vaikutuksista, joko YouTube-linkkeinä tai kanavalle suoraan ladattuna.

Mikä on “paljon” reaktioita? Jos vaikka 2000 ihmistä näkee julkaisun ja sitä kommentoi 3 ja peukuttaa 15, niin onko se paljon vai vähän? Mittakaavaa on vaikea arvioida.

Kannattaa aloittaa selvittämällä organisaation tekemien julkaisujen keskimääräiset reaktiot ja suhteuttaa tilannetta siitä eteenpäin reaktioiden määrää kanavakohtaisesti seuraten. Kukin kanava ja organisaation tili on omanlaisensa kokonaisuus ja niillä on oma kohderyhmänsä, jotka voivat reagoida julkaisuihin eri aktiivisuustasolla. Asiaa kannattaa ajatella myös siitä lähtökohdasta, millaisiin julkaisuihin ihmiset reagoivat: jos esimerkiksi halutaan saada ihminen klikkaamaan jakamaanne linkkiä ja klikkauksia tulee suhteessa enemmän kuin vaikka tykkäyksiä, voi klikkausten määrää pitää varsinaisena mittarina onnistumiseen.

Liittyen FB:n päivityksiin. Onko mitään tietoa siitä, että kannattaako päivityksessä oleva nettilinkki olla päivityksessä näkyvillä, vai onko parempi piilottaa se esimerkiksi kuvan taakse? Ymmärtävätkö ihmiset että kuvassa on linkki?

Jos tavoitteena on saada ihminen klikkaamaan linkkiä, on oma suositukseni tehdä linkin klikkaaminen mahdollisimman helpoksi ja nostaa linkki esiin julkaisun yhteydessä. Linkkiä Facebookiin jakaessa voi sen yhteyteen myös vaihtaa kuvan, jos automaattisesti linkin mukana tullut kuva ei ole haluttu vaihtoehto.

Mitä mieltä olet työntekijälähettilyydestä somessa?

Työntekijälähettilyys ja organisaation asiantuntijoiden osallistuminen somessa aidosti ja omasta innostuksestaan on useimmiten hyödyllistä organisaatioille. Kun ihmiset itse viestivät työhönsä liittyvistä asioista omilla some-kanavillaan, se lisää organisaation vahvuutta ja vaikuttavuutta somessa – jo siitäkin syystä, että ihmisiä kiinnostaa ihmisten näkökulmat, ei pelkästään organisaatiotililtä tulevat julkaisut. Oleellista on, että henkilöstöä kannustetaan someen siten, että nämä kokevat osallistumisen luonnolliseksi osaksi työtään ja myös näkevät somen heille tuoman hyödyn. Tätä kautta osallistumisesta ja some-viestinnästä tulee myös aitoa ja parhaimmillaan myös hyvin vuorovaikutteista.

Olisiko jotain hyvää “ruohonjuuren” kirjaa tmv. minkä kautta voisi konkreettisesti oppia näistä asioista aka hyvästä viestinnästä lisää? Viestin järjestökentällä.

Järjestökentälle olen itse kirjoittanut kaksi some-opasta, joista toista (Kuuntele ja keskustele – Näin järjestösi toimii tavoitteellisesti sosiaalisessa mediassa) on vielä saatavilla tästä osoitteesta: https://kansalaisfoorumi.fi/julkaisu/kuuntele-ja-keskustele-nain-jarjestosi-toimii-tavoitteellisesti-sosiaalisessa-mediassa/

Opintokeskus Sivis on myös laatinut joitakin vuosia sitten kattavan opasvihkon Miten tiedotan? Se löytyy osoitteesta: https://www.ok-sivis.fi/materiaalit/miten-tiedotan.html

Millaisilla seuraajamäärillä näet kannattavaksi vaihtaa normaalista Instagram-tilistä yritystiliin? Yritystili kun ei ymmärtääkseni saa läheskään yhtä paljoa orgaanista näkyvyyttä ns. tavalliseen tiliin verrattuna. Dataa on mahdollista saada muillakin työkaluilla, mutta orgaanisen näkyvyyden menettäminen on mielestäni isompi ongelma.

Seuraajamäärä ei välttämättä ole avain yritystiliin vaihtamiseen, vaan ennemminkin muu Instagramin käyttö. Kannattaa ensin tutustua yritystilin mahdollisuuksiin julkaisemisessa ja markkinoinnissa esimerkiksi täältä. Jos suunnitelmissa on lisäksi tehdä Instagram-mainontaa muutenkin kuin esimerkiksi Facebookin kautta, yritystili kannattaa avata. Yritystili tosiaan mahdollistaa myös kävijätietojen helpon saamisen, mutta jos näihin tietoihin pääsee nyt jo jollakin toisella jo käytössä olevalla työkalulla, voi tämä kattaa kävijätietopuolen. Suosittelen pohtimaan Instagramin käytön tavoitteita, sisältöjä ja markkinointimahdollisuuksia sekä tältä pohjalta vertailemaan yksityisen ja yritystilin eroja siirtymistä harkittaessa.

Miten voi analysoida, tavoittaako ns. oikeat henkilöt/tahot? Esim. Twitterissä.

Ensimmäinen askel on määritellä, ketä nämä ns. oikeat henkilöt ja tahot ovat. Yksi silmämääräinen mittari on tarkastella tasaisesti seuraajaprofiilia yleisellä tasolla: onko seuraajiksi Twitter-toiminnan myötä saatu niitä profiileita, joita on haluttukin? Vastaavasti twiitteihin reagoivien profiilien tarkastelu kannattaa: ketkä/mitkä profiilit ovat niitä, jotka reagoivat halutulla tavalla julkaisuihin? Twitterin analytiikan kautta saa Yleisöt-osiosta esimerkiksi tietoa siitä, mitä aloja tilin seuraajat yleisesti edustavat ja mikä on seuraajien sukupuolijakauma.

Kuinka tärkeää InstaStoriesin käyttö on nykyään yritykselle?

Tämä riippuu täysin siitä, millaisia tavoitteita Instagramin käytölle on asetettu, mitä sen kautta halutaan saada aikaan, keneen vaikuttaa ja erityisesti, millaisilla resursseilla ja sisältömahdollisuuksilla Instagramia ylläpidetään. Instagram-tarinat tuovat mukavaa ja helposti lähestyttävää sisältöä tilille, mutta ne myös vaativat suunnitelmallisuutta, mielellään jatkuvuutta, sisältöä josta puhua ja jota jakaa sekä tarinoiden tekijöitä. Jos sisällöntuotanto saadaan vastuutettua organisaatiossa hyvin ja tekijöitä löytyy tarinoiden taustalle, tarinoista voi saada hyvän ja yleisöä kiinnostavan lisän viestiä ja markkinoida Instagramissa.

Voiko Instagramiin lisätä videoita tietokoneella?

Instagramin omalla selainversiolla tämä ei ole mahdollista, mutta erilaiset ulkopuoliset sovellukset ja työkalut mahdollistavat tämän kyllä. Esimerkiksi Hootsuite on yksi mahdollisuus tähän. Tästä artikkelista löytyy lisätietoa.

Ovatko sisältökonseptit hyviä? Esim. joka tiistai tai säännöllisesti tietyntyyppinen postaus FB:ssä?

Ihmisiä kiinnostava sisältö, joka toistuu tasaisesti ja joka koetaan myös hyödylliseksi seuraajien taholta voi tuoda oikein hyvää lisää organisaatiotileille. Riippuen organisaatiosta ja sen somen käytön tavoitteista, kyseessä voi olla esimerkiksi johtajan viikko/kuukausitervehdys, viikoittainen asiantuntijan tekemä live-lähetys tai vaikkapa vinkkibloggaus tai tuote-esittely viikoittain/joka toinen viikko toistuvana ajankohtana. Tämän tyyppinen sisällöllinen suunnittelu myös helpottaa kanavien ylläpitoa ja saa jatkuvasti myös ideoimaan uutta, kun päätös toistuvasta sisällöstä tehdään.

Kertoisitteko vielä mistä Facebookin excel-raportin saa ladattua?

Mene sivusi kävijätietoihin ja tarkastele avautuvaa Yleiskatsaus-sivua. Sen oikeassa yläkulmassa löytyy painike Vie tiedot. Tästä voit jatkaa eteenpäin excel-raportin lataamiseen kokonaisuudessaan tai laatimaan Asettelu-kohdasta haluamasi raporttipohja.

Seuraavaksi webinaarisarjamme toisessa osassa keskitymme some- ja sisältöstrategian ja suunnitelman tekemiseen Somecon sisältöstrategien Mikko Vierin ja Kristiina Salon johdolla.

some- ja sisältöstrategia: osa 2


Perinpohjainen opas sosiaalisen median kuunteluun: seurannasta päätöksentekoon

Verkossa jaetaan jokaisen päivän jokaisena sekuntina valtava määrä sisältöä ympäri maailmaa. Se tuottaa yrityksille suuria haasteita – miten tätä tiedon määrää voidaan ymmärtää?

Oman brändin näkyvyys voi jäädä loputtomalta vaikuttavan viestitulvan alle ja pirstaloitua eri alustoille. Samoin voi käydä kaikelle saatavissa olevalle asiakastiedolle, jota on ripoteltu eri kanaviin.

Mitä verkossa tapahtuu joka minuutti?

sosiaalisen median kuuntelu
Lähde

Joka päivä 1,4 miljardia ihmistä maailmassa kirjautuu sisään Facebookiin, twiittejä lähetään 500 miljoonaa ja Instagramissa jaetaan 95 miljoonaa kuvaa.

Kuinka ihmeessä yritykset pystyvät suodattamaan tästä kaikesta tiedon määrästä ulos vain sellaista relevanttia tietoa, joka auttaa päätöksenteossa?

Auttava käsi ̶ sosiaalisen median kuuntelu

Kun yritykset kuuntelevat, mitä sosiaalisessa mediassa tapahtuu, ne pystyvät samalla hallitsemaan ja analysoimaan jatkuvasti muuttuvaa tietomassaa, mikä taas johtaa parempiin päätöksiin.

Tässä blogissa kerrotaan, kuinka sosiaalisen median kuuntelun periaatteiden avulla voi kehittää yrityksen liiketoimintaa ja brändiä.

  1. Mitä sosiaalisen median kuuntelu on?
  2. Miksi sosiaalista mediaa kannattaa kuunnella?
  3. Sosiaalisen median kuuntelun hyödyt
  4. Minkälaista tietoa voidaan mitata sosiaalisen median kanavissa?
  5. Kuinka tätä tietoa kerätään?
  6. Erilaiset tavat sosiaalisen median kuunteluun
  7. Kuinka päästä alkuun?

 

1. Mitä sosiaalisen median kuuntelu on?

Käytännössä sosiaalisen median kuuntelu tarkoittaa sosiaalisen median julkaisuiden tarkkailua ja analysointia valitun aihepiirin tiimoilta. Tähän sisältyy kaikki käytetyt suuret alustat, kuten Facebook, Instagram, Twitter ja Pinterest, mutta myös pienemmät ja yhteisöllisemmät sivustot, kuten blogit, vlogit, foorumit sekä kommenttikentät.

Tällaisen seurannan avulla saadaan ulkoista tietoa ja laajempaa käsitystä yrityksen ympäristöstä, kilpailijoista ja toimialasta.

Toimivan työkalun avulla yritykset voivat tarkkailla omaa brändikuvaansa verkossa, parantaa kilpailukykyään, tunnistaa ajoissa uusia nousevia trendejä sekä lisätä asiakasymmärrystään.

Parhaisiin sosiaalisen median kuunteluun tarkoitettuihin työkaluihin on implementoitu tekoälyä ja koneoppimista, joten tarkkailu hoituu reaaliaikaisesti automaation avulla. Visuaalisen raportointityökalun avulla saadaan valtava määrä tietoa helposti ymmärrettävään muotoon.

sosiaalisen median kuuntelu - meltwater dashboards


 

2. Miksi sosiaalista mediaa kannattaa kuunnella?

Olemme kaikki tietoisia, kuinka laaja virtuaalinen maailma todellisuudessa on.
Sosiaalisen median kanavat miljardeine käyttäjineen jatkavat kasvamistaan ja yritykset, jotka eivät ole vahvasti läsnä verkossa, kärsivät luottamuspulasta. Samalla marginaaliset sosiaalisen median kanavat jatkavat nousuaan. Verkossa on suuri määrä erilaisia alustoja, joilla on kaikilla oma käyttäjäkuntansa, äänensä, sisältönsä ja tarkoituksensa. Olipa kyse sitten viesteistä tai kuvista, kaikki nämä jättävät oman jälkensä verkkoon. Näitä jälkiä analysoimalla yritykset oppivat ymmärtämään omaa asiakaskuntaansa ja heidän näkemyksiään.

Social Insight?

”Insight” on tavallisesti termi, joka esiintyy yritysten strategioissa. Markkinoinnin ja viestinnän ammattilaiset käyttävät sanaa työssään, ja se onkin hyvin monitulkintainen. Se voidaan suomentaa ymmärrykseksi tai tietämykseksi, ja puheessa se tarkoittaa yleensä asiakasymmärrystä. Kun asiakas tuskailee päivittäin tuotteen, palvelun tai ratkaisun kanssa, yrittää asiakasymmärrys ratkaista tätä ongelmaa.

”Social Insight” perustuu havaintoihin ja analyyseihin keskusteluista, joita käydään brändin tai ongelman ympärillä. Myöhemmin blogissa avaamme, kuinka se voi auttaa strategisessa päätöksenteossa.


 

3. Sosiaalisen median kuuntelun hyödyt

On sanottu, että sosiaalisen median kuuntelu korvaa vanhat kunnon markkinointitutkimukset. Markkinoijien ei enää tarvitse lähettää tuhansia kyselyitä ja lomakkeita kuluttajien täytettäväksi.

  • Sosiaalisen median kuuntelu mahdollistaa sen, että suuren kansainvälisen yleisön ääni tulee kuuluviin.
  • Enää ei tarvitse huolehtia mahdollisista vastausvinoumista.
  • Prosessit nopeutuvat automatisaation ja reaaliaikaisuuden avulla.
  • Kustannukset pienenevät, aikaa säästyy ja vähemmän resursseja sitoutuu.

Vaikkakin sosiaalisen median kuuntelun työkalut tarjoavat enemmän kvalitatiivista tietoa kuten sävyanalyysejä ja tietoa nousevista trendeistä, se ei kuitenkaan tee markkinointitutkimuksista täysin turhia. Se on yhteenveto ja analyysi kohderyhmistä, kilpailijoista ja ympäristöistä, jonka tarkoituksena on kasvattaa ymmärrystä yrityksestä. Molemmat täydentävät toisiaan: ”Social Insightia” voidaan käyttää apuna todistamaan trendi, joka nousi esille markkinointitutkimuksissa.


 

4. Minkälaista tietoa voidaan mitata sosiaalisen median kanavissa?

Pelkistetysti voidaan todeta, että kvantitatiivisen datan numeroiden avulla voidaan todistaa tutkimuksen pääpointit tosiksi. Kvalitatiivinen data tarjoaa yksityiskohtaista tietoa ja ymmärrystä, mikä auttaa loksauttamaan palapelin palat paikoilleen. Molemmat täydentävät toisiaan ja molempia tarvitaan, jotta on mahdollista ammentaa entistä suurempaa ymmärrystä kerätystä datasta.

Kvantitatiivinen data

  • Mainintojen määrä: Kuinka monta kertaa tietty avainsana (tuote, brändi, ilmaus tai aihetunniste) mainitaan sosiaalisessa mediassa.
  • Mainintojen levinneisyys: Kuinka monelle käyttäjälle viesti potentiaalisesti näkyy eli kuinka suuri yleisö niillä vaikuttajilla on, jotka ovat julkaisun jakaneet.
  • Engagement rate: Käyttäjien ja sisällön välinen vuorovaikutuksen mittari.
  • Kvantitatiivinen data voidaan jakaa kahteen eri kategoriaan:

    Kuvaileva tieto: Saa selville trendin tai avainluvun, kuten uusien tilaajien, vuorovaikutuksen, mainosnäyttöjen tai klikkausten määrän.

    Toiminnallinen tieto: Tarjoaa kontekstin tiedolle ja vastaa kysymyksiin: Mistä uudet tilaajat tulevat? Millainen sisältö kiinnostaa? Mihin aikaan saa eniten mainosnäyttöjä?

    Kvalitatiivinen data

    Kvalitatiivinen data auttaa ymmärtämään numeroita. Tällainen ymmärrys saavutetaan kuuntelemalla kuluttajien mielipiteitä ja keskusteluja verkossa. Jos kvantitatiivinen data kertoo, mitä tapahtuu, auttaa kvalitatiivinen data ymmärtämään, miksi näin tapahtuu.

    Kaksi malliesimerkkiä kvalitatiivisesta datasta ovat sävy- ja trendianalyysit.

    Sävyanalyysi: kielianalyysien kehitys on mahdollistanut, että erilaiset sävyt tekstistä voidaan tunnistaa. Se kertoo, onko hakusana, sanonta tai nimi mainittu negatiivisessa, positiivisessa vai neutraalissa kontekstissa. Sävyanalyysi on erittäin hyvä indikaattori määrittämään, millainen on yleinen käsitys tuotteesta, päivityksestä, yrityksestä tai ylimmästä johdosta.

    sosiaalisen median kuuntelu - sävyanalyysi

    Kun tunnistetaan erilaisia variaatioita sävyissä, on paljon parempi mahdollisuus ymmärtää, mitä suuri yleisö ajattelee kyseisestä aiheesta. Sen avulla voidaan myös ymmärtää poikkeamia, olivat ne sitten positiivisia tai negatiivisia.

    Trendianalyysi: Kukaan ei pysty lukemaan miljoonia julkaisuja, joita jaetaan päivittäin, mutta on mahdollista automaattisesti analysoida korrelaatiota keskustelujen sisällä, josta voidaan määrittää keskustelun taipumuksia. Se auttaa ymmärtämään sen kontekstin, missä yhteydessä yrityksen brändistä tai tuotteesta puhutaan ja millaisiin teemoihin se liitetään.


     

    5. Kuinka tätä tietoa kerätään?

    Sosiaalisen median kanavista: Suurimmilla sosiaalisen median kanavilla on omat statistiikka- ja analysointityökalunsa, jotka auttavat ymmärtämään, kuinka profiilit suoriutuvat. Tämä data auttaa ymmärtämään julkaisujen toimivuutta ja tilin kehitystä.

    Sosiaalisen median hallintatyökaluilla: Monet sosiaalisen median hallintatyökalut tarjoavat kehittyneitä ja automatisoituja analyysejä syvälliseen datan ymmärrykseen. Esimerkiksi Meltwater Engagen avulla yritykset voivat hallita kaikkia sosiaalisen median tilejään yhdeltä alustalta ja ajoittaa julkaisuja kohdennetusti, mikä säästää sosiaalisesta mediasta vastaavien henkilöiden aikaa ja vaivaa. Se auttaa myös vertaamaan yritystä kilpailijoihin ja mittaamaan mediastrategian toimivuutta.

    Sosiaalisen median kuuntelun työkaluilla: Jotta saadaan kaikkein seikkaperäisin analyysi, joka ei keskity vain omaan yhteisöön vaan kaikkiin miljooniin käyttäjiin, tarvitaan sosiaalisen median kuuntelua. Sen avulla saadaan analyysejä, jotka eivät kata pelkästään sosiaalista mediaa, blogeja tai foorumeita. Meltwaterin sosiaalisen median kuunteluun tarkoitetuilla työkalulla on mahdollista analysoida minuuteissa suuria määriä dataa ja tehdä tietoon perustuvia strategisia päätöksiä.


     

    6. Erilaiset tavat sosiaalisen median kuunteluun

    Verkkomaine: Pysytään kartalla kaikista maininnoista, jotka liittyvät brändiin ja tuotteisiin, että ymmärretään, kuinka yritys mielletään.

    Kriisinhallinta: On mahdollista varautua kriiseihin tarkkailemalla keskustelujen sävyä ja negatiivisia avainsanoja, mikä auttaa reagoimaan kriiseihin mahdollisimman nopeasti. Tällainen tarkkailu auttaa myös käsittämään kriisin laajuuden ja sen, kuinka hyvin kriisistä toivuttiin.

    Kilpailijatieto: Analysoidaan kommunikaatiota, uutisia ja kilpailijoiden mainetta. Sosiaalisen median kuuntelu mahdollistaa trendien ennustamisen, joka auttaa pysymään ajan tasalla toimialalla ja kilpailijoiden edellä.

    Trendiraportit: Tunnistetaan keskeiset aiheet, jotka vievät toimialaa eteenpäin ja olennaiset teemat, joista kohdeyleisö puhuu, että jotta voidaan löytää uusia teknologioita ja trendejä, joissa yritys voi olla edelläkävijä.

    Business Intelligence: Löydetään uusia ja jännittäviä liiketoimintamahdollisuuksia tarkkailemalla tuotetta tai yritystä eri näkökulmista, esimerkiksi “miten”, “minkä työkalun valitsen” ja voi osallistua keskusteluihin kuluttajien kanssa.


     

    7. Kuinka päästä alkuun?

    Määritellään tavoitteet: Mitä työkalusta halutaan saada irti? Onko tavoitteena tuntea asiakkaat paremmin, pysyä kilpailijoiden edellä vai suojella mainetta?

    Määritellään kanavat, joita tarkkaillaan: Käytetyt sosiaalisen median kanavat vaihtelevat yrityksen tavoitteista riippuen, kuten myös avainsanat ja niiden luonne.

    Valitaan oikeat työkalut:

  • Hakutila: Hauista tulee helposti liian monimutkaisia, joten on olennaista pystyä suodattamaan epäolennaiset hakutulokset pois (varsinkin jos yrityksen nimi on hyvin geneerinen kuten Neste). Boolean hakujen avulla voi tehostaa sosiaalisen median kuuntelua merkittävästi.
  • Asiakaspalvelu: Joihinkin sosiaalisen median kuuntelun työkaluihin, kuten Meltwaterin, kuuluu oma konsultti, joka auttaa saamaan parhaan hyödyn työkalusta. He auttavat erityisesti kriisitilanteissa, joita ei voi ennustaa etukäteen.

  • Hälytyksien asettaminen: Hälytyksiä on mahdollista valita jokaisesta maininnasta tai vain, kun suuret kriisit ja trendit nousevat.

    Analysointia ja vertailua: Tuloksia voi analysoida dashboard -näkymässä. On mahdollista muutamalla yksinkertaisella vaiheella luoda visuaalisia näkymiä, joita on helppo ymmärtää. Koska dashboard-näkymä on täysin yksilöitävissä, on mahdollista valita trendaavien aiheiden, sävyanalyysin tai medianäkyvyyden osuus kilpailijoihin verrattuna tai monien muiden analyysien välillä tavoitteista lähtien.

    Tulosten jakaminen: Tiedot menevät sen jälkeen Insight-raporttiin. Nämä raportit on räätälöity yrityksiä varten. On mahdollista valita, mitä statistiikkaa haluaa nähdä. Sen jälkeen voidaan tulokset jakaa kollegoiden, asiakkaiden tai eri osastojen kanssa. Meltwater tarjoaa omistautuneen ja aktiivisen raportointitiimin, joka auttaa näiden raporttien suunnittelussa, tekemisessä ja jakamisessa.

    Toimintasuunnitelman luominen: Sosiaalisen median kuuntelu ei ole vain tarkkailua, vaan välillä pitää ryhtyä toimiin. Jotkut työkalut tarjoavat seikkaperäisen ja toiminnallisen analyysin, jotta hommiin ryhtyminen olisi nopeaa ja helppoa. Elämme nopeatempoisessa digitaalisessa maailmassa, jossa nopeiden päätösten ja suunnitelmien luominen on erittäin tärkeää.


    Haluatko aloittaa hyödyntämään ulkoista ja monipuolista dataa yrityksessäsi? Tutustu Melwaterin kokeilujaksoon!

    Täytä vain alla oleva lomake, niin olemme sinuun pian yhteydessä.

    Ostetut seuraajat sosiaalisessa mediassa – näin selvität vaikuttajan todellisen tavoittavuuden

    Valtaosa ihmisistä on tietoisia vaikuttajamarkkinoinnista ja monet yritykset ovat vähintäänkin ottaneet selvää, elleivät jo kokeilleet, kuinka tämä lähestymistapa istuisi heidän markkinointistrategiaansa. Mutta kuinka paljon todellisuudessa tiedämme kohdeyleisöstä, jonka tavoittaminen mielipidevaikuttajan avulla on mahdollista?

    Kuten Inna-Pirjetta Lahti vastikään blogissamme huomautti, vaikuttajamarkkinointi kasvoi huomattavasti vuonna 2017 – niin kansallisella kuin kansainvälisellä tasolla. Esimerkiksi Instagramissa eron huomaa vertaamalla #Ad merkittyjen postausten määrää 2016 vs. 2017 – tai suomalaisittain #kaupallinenyhteistyö. Tuhannet postaukset osoittavat selvästi sponsoroitujen postausten kasvaneen määrän sekä kovan kysynnän sosiaalisen median mielipidevaikuttajille vuonna 2017. .

    Emme odota kysynnän laskevan tänäkään vuonna, minkä vuoksi on ajankohtaista käydä läpi muutama asia, joista yritysten kannattaa olla perillä työskennellessään vaikuttajamarkkinoinnin parissa tulevaisuudessa.

    Passiiviset seuraajat

    Passiiviset seuraajat ovat koko ajan tutumpi ja tutumpi ilmiö. Usein se tarkoittaa ostettuja seuraajia, mutta kyse saattaa olla myös seuraajista jotka eivät yksinkertaisesti enää käytä profiiliaan ja ovat tästä syystä epäaktiivisia.

    Tämän lisäksi useimmat somekanavat, kuten Facebook ja Instagram, ovat muuttaneet algoritmejaan siten, etteivät kaikki seuraajat välttämättä vastaanota vaikuttajan viestiä joka kerta tämän postatessa. Ei ole kyse uudesta ilmiöstä – eli erosta potentiaalisen ja todellisen tavoittavuuden välillä, jota usein mittaamme tarkasti mediaseurannassa. Miksipä emme siis tutkisi asiaa myös ennen potentiaalisen yhteistyön aloittamista vaikuttajan kanssa? Saatamme herkästi unohtua tuijottamaan vain seuraajien kokonaismäärää, mutta varmistuakseen että kyseessä on vaikuttaja kenen haluamme välittävän viestiämme, on kannattavaa tarkastella tämän tavoittavuutta ja kohdeyleisön demografisia tekijöitä.

    Miten selvitän todellisen tavoittavuuden?

    Voit kysyä vaikuttajilta itseltään, mikä on heidän näkemyksensä mukaan potentiaalinen tavoittavuus verrattuna todelliseen tavoittavuuteen, mutta olemassa on myös työkaluja, joiden avulla voit selvittää asian. Vaikuttajamarkkinoinnin työkalua hyödyntämällä voit ottaa selvää organisaatiosi mahdollisuuksista sekä luoda parhaan mahdollisen strategian sisällölle, tavoitteille ja oikeille brändilähettiläille.

    Esimerkki vaikuttajan profiilista Meltwaterin Social Influencers -palvelussa osoittaa, kuinka seuraajien kokonaismäärä eroaa todellisesta tavoittavuudesta:

    mielipidevaikuttaja-social-influencers

    Kyseinen vaikuttaja tavoittaa todellisuudessa arviolta 91% seuraajiensa kokonaismäärästä läpi kanavien.

    Suurin osa somevaikuttajista (tai heitä edustavista toimistoista) asettaa hinnoittelunsa seuraajien lukumäärän, sitoutuneisuuden ja kysynnän mukaan. Mikäli he vastaanottavat paljon tarjouksia yrityksiltä mahdolliseen yhteistyöhön liittyen, saattaa myös se vaikuttaa hinnoitteluun. Mielipidevaikuttajan seuraajamäärät ja seuraajien sitoutuneisuus saattaa vaihdella somekanavien kesken, jolloin hintakin määräytyy kanavan mukaan. Tämä kannattaa ottaa huomioon, mikäli hakusessa on monikanavainen ratkaisu. Toisaalta, kaikki mielipidevaikuttajat eivät ota huomioon todellista kattavuutta, vaan perustavat hinnoittelunsa seuraajiensa kokonaismäärään, eli potentiaaliseen tavoittavuuteen.

    Mitä tietoa on tarjolla?

    Ostettujen seuraajien tunnistamisen lisäksi Social Influencers -palvelun avulla voit mm. selvittää mielipidevaikuttajan:

    • Vaikuttavuusasteen (Influence level)
    • Mediakohtaisen vaikuttavuuden (Influence per media)
    • Sitoutuneisuusasteen (Eng