Kysymys: Pitäisikö infograafi lähettää muokattavana tiedostona, että toimitus voi sitä muokata mieleisekseen?
Kysymys: Uutiskriteereistä ja aloituksesta: voiko ensimmäinen virke mediatiedotteessa olla mielestänne kuvailua vai kannattaako mennä suoraan siihen, mikä on uutta tai tiedotteen tärkein asia?
Kysymys: Olisiko teillä jakaa esimerkki hyvästä sitaatista, esim. pörssitiedote? Muutakin kuin siis perusteet siitä, minkälainen hyvän sitaatin pitäisi olla.
Kysymys: Tänä päivänä ärsyynnyn klikkiotsikoista. Miksi, oi miksi, näitä otsikoita, joiden sisällä muka on suuri salaisuus, harrastetaan. Itse juttu sitten usein huuhaata!
Journalistin ohjeisiin kannattaa muutenkin tutustua – ne ovat viestijöille tärkeää tietoa. Löydät ne täältä: https://www.jsn.fi/journalistin_ohjeet/
Kysymys: Nämä kaikki otsikot ovat melko pitkiä. Moni tiedote lähetetään STT:n jakelulla ja tulee vastaanottajalle sähköpostilla. Siinä näkyy vain muutama sana ellei vastaanottaja klikkaa viestiä auki koko ruudulle. Vinkkejä lyhyen otsikon kirjoittamiseen?
Käytä lyhyessäkin otsikossa aina hyvää, aktiivimuotoista verbiä. Varmista, että sisällöllisesti otsikossa on kaikkein kiinnostavin asia mukana. Varaa riittävästi aikaa otsikon muotoiluun. Kirjoita pitkä ja karsi sitten vaikkapa puoleen. Jääkö jäljelle riittävän konkreettinen otsikko?
Kysymys: Webinaarin aikana tuli usein maininta "menee läpi" tai "ei mene läpi". Mitä tällä läpimenolla konkreettisesti tarkoitetaan? Minkä tahon / kenen läpimenoseulaa tarkoitatte?
Hyvä kysymys, ja näin me näköjään itsekin tulemme sokeiksi omalle ammattikielellemme. Läpimenossa tarkoitamme sitä, julkaiseeko jokin media tiedotteen perusteella aiheesta jutun.
Kysymys: Toimivatko ns. medialounaat ja toimittajatapaamiset? Mitkä ovat toimittajan näkökulmasta edellytykset tapaamisesta kiinnostumiseen ja tapaamisen onnistumiseen?
Kyllä me olemme järjestäneet onnistuneesti medialounaita ja toimittajatapaamisia. Avain onnistumiseen on ollut sen, että olemme perustelleet, miksi henkilön tai yrityksen X tapaaminen olisi toimittajan Y kannalta kiinnostava juttu. Tänä keväänä fyysiset tapaamiset ovat olleet mahdottomia ja toimituksissa on ollut aika kiire, mutta olemme kyllä onnistuneet järjestämään virtuaalitapaamisiakin.
Kun järjestät tapaamista, muista, että toimittajan on saatava siitä jotain hyötyä ja lisäarvoa. Pohdi, mikä tuo hyöty on. Tiedon saanti yksinoikeudella? Kiinnostavien suhteiden luonti? Miten ehdottamasi tapaaminen auttaa toimittajaa tekemään työnsä paremmin?
Kysymys: Mikä teidän mielestä on hyvä/huono avaamisaste uutiselle?
Me arvioimme onnistumista yleensä sitä kautta, kuinka paljon juttuja tiedote tuottaa ja millaisia tavoitteita olemme sille asettaneet. Tämä on tietenkin arvioitava suhteessa uutisen merkitykseen. Joissakin yritysuutisessa voi olla kaikin puolin hyvä tulos, jos saadaan vaikkapa yksi uutinen Kauppalehteen.
Ennen kuin lähetät tiedotteen, aseta siis myös tavoitteet. Tutki myös avaamisastetta pidemmän päälle. Kuinka suuri on avaamisaste silloin, kun uutisenne tuottaa unelmaosumat? Mitä voit päätellä avaamisasteesta? Jos olet laittanut tiedotteen kymmeniin osoitteisiin ja avaamisaste on 20 prosenttia, joko uutinen ei kiinnosta tai sitten voisit rajata jakelua paremmin. Jos taas jakelu on hyvin pieni, 20 prosenttia voi olla hyväkin tulos.
Kiinnitä myös huomiota siihen, kuka toimittaja ja mikä media tiedotteitanne avaa. Onko toistuvuutta?
Kysymys: Jos tiedotteen kohteena on radio- ja/tai televisio, niin onko kannattavaa kirjoittaa julkaisuvalmis tiedote vai voiko vapaamuotoisempi juttuvinkki toimia paremmin?
Tiedote ja juttuvinkkaus eivät mielestämme ole toisiaan poissulkevia keinoja, vaan täydentäviä. Paljon teemme sitä, että tarjoamme juttuja suoraan ja vaikkapa yksinoikeudella. Esimerkiksi television kannalta voi olla kiinnostavaa tarjota myös ajatusta kiinnostavasta kuvausmahdollisuudesta. Sama pätee toimitusten valokuvaajiin yleensä. Kuvatoimisto Lehtikuva tulee mielellään kuvaamaan uutistapahtumia.
Radioon teemme myös niin kutsuttuja äänitiedotteita, jotka ovat radioiden vapaaseen käyttöön ja muokkaukseen tarjoamiamme äänimuotoisia asiantuntijahaastatteluja. Niistä lisää infoa 20.5. webinaaritallenteessamme, jonka löydät täältä kohdasta “Viestintää äänellä”.
Kysymys: Miten suomentaa kapulakieli, kun haastateltava ei sitä itse halua? Ymmärrettävyys kärsii huomattavasti.
Monesti taustalla voi olla pelkoa ja epävarmuuttakin: Asiantuntija ei ehkä osaa ilmaista asiaa kansankielellä. Tai hän pelkää, että muut alan asiantuntijat pitävät lausuntoja liian yksinkertaisina. Yritä keskustella ystävällisesti ja ymmärtää, mistä kapulakieleen tarrautuminen johtuu.
Voit myös perustella haastateltavalle, miksi selkeä kieli on niin tärkeää: hänen sanomansa kaikuu kuuroille korville, jos kukaan ei ymmärrä mitään. Kannattaa ehdottomasti pyrkiä olemaan helposti ymmärrettävä asiantuntija – sellaista toimittajat rakastavat. Olemme huomanneet asiakkaistamme, että selkeästi viestivien asiantuntijoiden puoleen toimittajat kääntyvät mielellään myös oma-aloitteisesti. Selkeys ei missään nimessä ole pois asiantuntevuudesta!
Liian vaikeasta tiedotteesta ei ole hyötyä, ja pahimmillaan se on jopa maineriski. Olemme kuulleet myös sellaisen esimerkin, että kerran tiedote on julkaistu hupijuttuna esimerkkinä siitä, miten kamalaa kieltä toimituksiin tulvii.
Kysymys: Jos tiedote ei mene läpi ja Meltwaterin statistiikka näyttää että tiedote on luettu, avattu – kannattaako lähettää sama uudelleen esim. muutaman viikon päästä? Tai kirjoittaa saman uutisen toisesta näkökulmasta?
Kysymys: Kannattaako laittaa kuvat liitteenä vai linkin taakse?
Kysymys: Onko Twitter hyvä paikka tavoitella toimittajia?
Kysymys: Mitkä ovat perinteisesti Suomessa parhaat päivät ja kellonajat, jotta voi välttää toimituksen uutisruuhkan? Olen aiemmin ajatellut, että juuri tuo aamu 8 - 9 olisi hyvä ajankohta lähettää tiedotteita. Mikä olisi parempi?
Kysymys: Mitä ne kolme M:ää olivat? Meni nopeasti ohi.
Motiivi, Mittakaava ja Merkitys!
Kysymys: Kuka on hyvä sitaatin antaja. Asian paras asiantuntija vai pomo?
Mitkä ovat top-3 tavat rakentaa pitkäjänteisiä suhteita toimittajiin (mikäli soittamista tiedotteen lähetyksen jälkeen ei suositella usein)?
Käytättekö esimerkiksi Twitteriä tiedotejakelussa?
Asiakkaamme saattavat kyllä julkaista nettisivuille laittamansa tiedotteet myös Twitter-tilillään, jos ne ovat Twitter-seuraajien kannalta relevantteja juttuja.
Mitä mieltä olette, kannattaako kiirehtiä julkaisemaan omassa some-kanavassa ensin - ja sit seuraavalla minuutilla lähtisi tiedote medialle? Voiko näin rakentaa oman some-kanavan merkitystä vai vesittääkö se vain uutisen median kannalta?
Riippuu vähän uutisesta, mutta normaali tapa on kertoa henkilöstölle ja asiakkaille ensin, jos se on heihin vaikuttavaa tietoa. Sitten medialle ja lopuksi somessa. Jos juttu on jo julkaistu, uutisarvo on saattanut mennä.
Miten rohkaista haastateltavaa antamaan kommenttinsa, jos hän pelkää julkisuutta tai someryöpytystä?
Kannattaa tarjota valmennusta ja rohkaisua. Mediavalmennuksissa yleensä harjoittelemme entisten toimittajien kanssa ikään kuin tositilanteessa. Usein valmennettavat löytävät näissä harjoittelutilanteissa itsestään myös vahvuuksia, jotka tuovat sitten itseluottamusta. Myös someviestintää ja mahdollisia hankalia tilanteita voi treenata etukäteen. Viestintätiimi voi myös rohkaista sillä, että mahdollisen tiukan paikan tullen haastateltava ei jää yksin, vaan apua on kyllä saatavissa.