Siirry sisältöön
logo
Sosiaalinen media vuonna 2021 -webinaarin puhujat Mikko Rummukainen ja Senni Niemi

Sosiaalinen media vuonna 2021 -webinaarin kysymykset ja vastaukset


Meltwater

Jan 7, 2021

Sosiaalinen media vuonna 2021 -webinaarimme, jossa kävimme läpi State of Social Media kyselytutkimuksen löydöksiä, keräsi yleisöstä paljon hyviä kommentteja ja kysymyksiä, joihin Mikko Rummukainen vastaa tässä blogipostauksessa. Jos et ole kuunnellut vielä Sosiaalinen media vuonna 2021 -webinaaria, löydät tallenteen tästä. Webinaarissa käsitellyn tutkimusraportin pääset lataamaan tästä.

Sosiaalinen media vuonna 2021 -webinaarin kysymykset ja vastaukset:

Mikä on vaikuttajamarkkinoinnin tulevaisuus/suunta? Miten näette sen? Tuntuu, että somessa seuraajia usein ärsyttää enenevissä määrin sponsoroidut yhteistyöt. Ja monet yritykset on tätä sanoneetkin, että ne ei tuota tulosta enää niin paljoa kuin aiemmin.

Kuluttajat ovat mielestämme erittäin medialukutaitoisia, kun puhutaan mainostamisesta eri kanavissa. Se on usein aika ilmeistä, joten myös puhtaasti taktisilla lähestymistavoilla tehdyt yhteistyökuviot voivat olla aina vain helpompi sivuuttaa – vähän sama kuin mitä tapahtuu 'bannerisokeuden' kanssa. Sen sijaan vaikuttajamarkkinointi näyttää kuitenkin kasvavan, ja varmasti parhaiten onnistuneet yhteistyöt ovat sellaisia, joissa organisaatio ja vaikuttaja löytävät aidosti molempia (ja vaikuttajan yleisöä) hyödyttävän syyn tehdä yhteistyötä. Tälläiset yhteistyöt voivat sitten olla melko pitkäikäisiäkin jatkuvia kumppanuuksia, eivätkä vain kampanjamaisia pyrähdyksiä.

Miten NGO:n kannattaisi tehdä vaikuttajamarkkinointia? Vinkkejä?

Webinaarissa sivuttiinkin tätä, ja ensisijaisesti kannattaa valikoida NGO-yhteistöihin vaikuttajia, jotka ehkä jo muutenkin ovat ilmaisseet tukevansa tiettyä järjestöä tai sen ajamaa asiaa. Mitä paremmin NGO:n (tai minkä vaan organisaation) arvot ja tavoitteet ovat linjassa vaikuttajien kanssa, sen paremmin löydetään yhteistä kerrottavaa ja kaikkia hyödyntävä yhteistyö. Kannattaa vaikkapa etsiä NGO:n aiheilla kirjottaneita/tägänneitä vaikuttajia ja katsoa, löytyisikö sitä kautta hyviä kontakteja.

Voiko olla että B2B-puolella tuttuja tapoja ei mielletä vaikuttajamarkkinoinniksi? Esim. bisnespuolen vaikuttajalle maksetaan webinaarissa esiintymisestä.

Hyvä pointti! Voi olla, että vaikuttajamarkkinointi terminä mielletään tietyllä tavalla rajatuksi kuluttajapuolelle, vaikka niin rajattua se ei tosiaan olekaan. Toisaalta, tästä aiheesta puhutaan jatkuvasti enemmän B2B-kontekstissa, joten ehkä vaikuttajamarkkinoinnista tuttuja tapoja aletaan näkemään entistä selkeämmin myös B2B-puolella sovellettuna.

Millaista syvempää yhteistyötä vaikuttajamarkkinoinnissa voisi esimerkiksi tehdä, onko heittää vinkkejä? :)

Yksi suosittu tapa tuntuu olevan se, että organisaation brändille sopivasta vaikuttajasta saadaan brändille oma spokesperson tai ns. aito lähettiläs, eli henkilö joka vahvasti edustaa brändiä siinä, mitä hän tekee, mutta brändi ei sitä tekemistä varsinaisesti sanele. Esimerkiksi jättimäisen suosittuja Instagram-tilejä pyörittävät luontokuvaajat ovat saattaneet tehdä todella hyvää pitkäjänteistä yhteistyötä vaikkapa kamera- ja maasturimerkin kanssa. Nämä tuotteet ovat oleellisia luontokuvaajien työssä ja on helppo silloin tällöin laittaa osaksi kuvaajan sisältöjä, mutta eivät kuitenkaan näytä tökeröiltä mainoksilta jotka 'rikkovat' vaikuttajan muun sisällön linjaa.

Miten näette, että vastuullisuus näkyy somessa vuonna 2021?

Entistä enemmän, aivan varmasti. Jo useamman vuoden ajan brändeiltä on edellytetty kannanottoja yhteiskunnallisiin aiheisiin ja esimerkiksi vastuullisuuden eri muotoihin. Myös nuoremmat sukupolvet ovat aina vain tietoisempia yhteiskuntavastuusta sekä omalla että myös kannattamiensa yritysten osalta, joten valinta ostaa tietyltä yritykseltä jotain perustuu kasvavissa määrin siihen, miten vastuullisena valintana tuota ostosta voi pitää. Siksi tämän näkökulman esiintuonti entistä vahvemmin on varmasti melkein kaikille organisaatioille aina vain tärkeämpää.

Ilmoittaudu maksutta tammikuun webinaariin: Vastuullisuusviestinnän perusteet

Kiitos mielenkiintoisesta webinaarista! Millaisena te henk. koht. näette orgaanisen somen merkityksen vuonna 2021?

Kuten monena vuonna aiemminkin, se kasvaa edelleen. Kilpailu somessa on kovempaa koko ajan, ja ne organisaatiot, jotka pystyvät parhaiten aktivoimaan kohderyhmiään somekanavissa ja olemaan aidosti läsnä, ovat ne jotka saavat pitkässä juoksussa parhaita tuloksia ja näkyvimmän somepresenssin. Tällä on merkitystä mm. alhaisempien somemainoskulujen kannalta.

Millaiset julkaisut tulevat asiakkaita kiinnostamaan vuonna 2021? Korostuuko videoiden merkitys?

Tähän on vaikeaa antaa kattavaa vastausta, sillä eri asiakkailla on eri motiivit ja mieltymykset sisällön suhteen. Parasta on aina ymmärtää, miksi joku olisi juuri meidän asiastamme kiinnostunut, mistä kanavasta hänet löytää ja minkälainen sisältö toimii siinä kanavassa? Näin päästään parhaiten hyviin tuloksiin kiinni. Liikkuvan kuvan merkitys on kasvanut jatkuvasti, ja uskomme että ensi vuonnakin tarve tuottaa laadukasta liikkuvaa kuvaa on todella tärkeää.

Miten ajatusjohtajuutta kannattaa rakentaa?

Ensin on hyvä olla selvillä siitä, mikä aihealue halutaan omistaa. Minkä teeman osalta haluatte olla ajatusjohtaja, minkä sanan pitäisi aina liittyä teihin? Toinen askel on selvittää se, ketkä teidän asiantuntijoista ja johdosta halutaan nostaa vahvasti esille oman ja ansaitun median keinoin? Näiden tietojen pohjalta lähdetään rakentamaan ns. 'ajatusjohtajille' omia näkyvyyssuunnitelmia, eli systemaattinen tapa olla jatkuvasti esillä tietyn aihealueen tiimoilta kohderyhmää kiinnostavalla tavalla. Tämä on se työläin, mutta palkitsevin vaihe.

Miten kannattaisi lähteä osallistamaan asiantuntijoita someaktiiveiksi, jos osalla heistä somen käyttö ei ole osa arkea?

Jatkuva tuki on avain onnistumiseen. Jos somettaminen ei ole luontevaa, täytyy valmentaa ja olla apuna alusta saakka melko tiiviisti. Esimerkiksi aiheiden, näkökulmien ja keskustelunavausten ideointi yhdessä konsultin tai 'valmentajan' kanssa auttaa, ja selkeän aikatauluun sidotun suunnitelman noudattamaninen saa prosessin käyntiin ja somettamisen tavaksi. Heti kun asiantuntijat alkavat näkemään tuloksia ja sen, miten läsnäolo somessa itse asiassa tukee heidän urakehitystä ja helpottaa heidän työtään, somesta tulee kuin itsestään hyödyllinen työkalu ja tuen tarve vähenee.

Miten yrityksen somelähettiläitä kannattaa motivoida, kannustaa, palkita?

Ehdottomasti aina palkitsemalla ja kiittämällä esimerkillisestä toiminnasta. Työn puolesta somettaminen etenkin omissa kanavissa ei ole pitkässä juoksussa tehokasta, jos siihen sidotaan lähtökohtaisesti jokin palkinto, mutta hyvästä proaktiivisesta somettamisesta voi palkita ikään kuin yllättäen. Tämä voi kannustaa muitakin aktiivisemmiksi. Toisaalta, se, että yritys antaa työntekijöilleen ja somelähettiläilleen helppoa sometettavaa on varmasti se paras lähtökohta. Mitä sellaista niin isoa, hienoa tai ylpeyttä kasvattavaa yritys on saanut aikaan, että se kannustaisi työntekijät kertomaan siitä kavereilleenkin?

Missä some-kanavassa on mielestänne ensi vuonna eniten uutta otettavaa ja potentiaalia b-to-c-markkinoijalle?

Webinaarissa puhuttiin TikTokin trendikkyydestä ja siitä, että sitä kannattanee seurata. Ainakin näkyvyyttä olisi siellä tarjolla melko hyvin tällä hetkellä. Kuitenkin, Instagram taitaa olla se helpoin, sillä se on jo monilla käytössä ja siellä julkaistaan paljon uusia ominaisuuksia markkinoijille jatkuvasti. Niiden aktiivinen omaksuminen käyttöön usein tuo hyviä tuloksia ikään kuin palkkioksi kokeilukyvystä ja tässä on B2C-markkinoijille hyvä mahdollisuus aina.

Joskus tuntuu, että yritykset ovat väkisin somessa: koska asiakkaatkin ovat, meidänkin pitää olla. Millaisilla sisällöillä (olettaen, että tavoitteena engagement kyseisessä kanavassa) esim. pankin, sähköyhtiön tai vakuutusyhtiön kannattaa olla läsnä, vai kannattaako? Jääkö somen rooli turhan kapeaksi, jos se on vain promootiokanava (esim. artikkelisisällön jakaminen somen kautta)?

Tämä on todella hyvä ja perustavaa laatua oleva kysymys: miksi olemme somessa? Väkisin ei kannata olla, tai siksi "koska muutkin ovat." Kannattaa olla somessa pitkälti siksi, että sieltä löytyy tavoiteltu kohderyhmä, ja miettiä sitten kriittisesti sitä, minkälainen sisältö näitä kohderyhmiä juuri heidän käyttämissään kanavissa kiinnostaa. Avainkysymys on se, miksi joku käyttäisi aikaa teidän sisältöjen parissa? Erityisesti pankin voi olla hyvä puhua aktiivisesti taloudesta ja säästämisestä, sähköyhtiön energiatehokkuudesta kotitalouksissa ja vakuutusyhtiön vaikkapa hyvinvoinnin edistämisestä ja kodin kunnostamisesta turvalliseksi.

Ottaen huomioon, että melko pienillä tiimeillä mennään niin en ylläty lainkaan, että ei vältämättä ole edes resursseja ottaa uusia somealustoja haltuun, viitaten tähän että 46% ei aio ottaa uusia alustoja käyttöön!

Tämä on mahdollinen selitys myös. Pohdimme samalla, että voisiko uusien alustojen käyttöönotossa olla hidasteena nyt myös se, että monilla organisaatioilla on jo ns. vakiintuneet somekanavat, joihin panostetaan. Toisaalta, moni kasvava ja vielä vähällä käytöllä oleva somekanava (esim. TikTok) vaatii paljon osaamista ja liikkuvan kuvan tuotantoa, ja pienellä tiimillä tai tiukalla budjetilla näihin ei välttämättä löydy resursseja. Samalla monet sometiimit ovat varmasti jo oppineet, että uusia somekanavia ei kannata avata, ellei niihin olla aidosti valmiita panostamaan heti.

LinkedIn stories - yleensä mutta etenkin B2B-kontekstissa? Käyttäjien / kokeilijoiden määrä ja kokemukset?

LinkedIn Stories -ominaisuus on tullut maailmanlaajuisesti käyttöön vastikään, eli vasta lokakuussa 2020 (kts. https://www.thedrum.com/news/2020/10/20/linkedin-rolls-out-stories-feature-worldwide). Siksi tuloksellisuudesta ei ihan vielä ole saatavilla luotettavia raportteja, etenkin kun somekanavilla tuntuu olevan tapana uusien ominaisuuksien julkaisun kohdalla antaa paljon orgaanista näkyvyyttä heille, jotka omaksuvat nopeimmin uusia keinoja jakaa sisältöjä. Jää nähtäväksi ensi vuonna siis!

Miten näette ”pitkät” sisällöt somessa?

Tuntuu, että näitä näkee koko ajan enemmän ja ne tuntuvat toimivan melko hyvin! Niin kauan kuin tarina, joka kerrotaan, kiinnostaa yleisöä, voi rohkeasti ottaa myös aikaa tarinan kertomiseen. Ajatus siitä, että olisi olemassa nyrkkisääntö siitä, että "somessa ei toimi yli x merkkiset tekstit tai y minuuttia pitkät videot" tuntuu aina vähän rajoittuneelta ajattelulta. Parhaassa tapauksessa ihmiset kyllä jaksavat kuluttaa pitkääkin sisältöä, jos se sisältö on tarpeeksi hyvin tehty ja mielenkiintoinen.