Keväällä olemme järjestäneet some- ja sisältöstrategiaan keskittyvän webinaarisarjan. Ensimmäisessä osassa käsittelimme nykytilanteen kartoitusta ja kehityskohteiden tunnistamista Viestintä-Piritan johdolla.

some- ja sisältöstrategia osa1

Saimme useita ajankohtaisia kysymyksiä, joihin emme ehtineet vastaamaan webinaarin aikana. Tästä blogista löydät vastaukset kysymyksiin.


Miten vakuuttaa johtoporras siitä, että somen käytön analysointi ja kehittäminen on merkittävä juttu?

Sosiaalinen media ja sen käyttö muuttuu jatkuvasti. Kanavat uudistuvat, algoritmit muuttuvat, ihmisten toimintatavat ja kiinnostuksen kohteet elävät ja vastaavasti organisaatiot kehittyvät some-viestijöinä niin sisältöjen ja onnistumisten, kuin odotustenkin osalta. Kaikki nämä ovat syitä, minkä vuoksi somen käyttöä on tärkeää analysoida ja onnistumista mitata riittävän usein. Kun onnistumista somessa tarkastellaan, pystytään samalla myös näkemään, mikä hyöty someen laitetusta ajasta on sekä määrittelemään resursseja viestinnän tekemiselle. Samalla pystytään osoittamaan konkreettisesti, millaisia tuloksia viestintä somessa saa aikaan koko organisaation toiminnan tavoitteiden saavuttamiseksi.

some- ja sisältöstrategia osa 2

Millaisia analytiikkamahdollisuuksia on organisaatioihin linkitetyissä ryhmissä? Saako irti esim. organisaatioprofiilin kautta tehtyjen päivitysten ja kommenttien lukumääriä ja näyttökertoja?

Saat ylläpitämäsi ryhmän analytiikkatiedot näkyviin suoraan ryhmästä: katso (selaimessa) ryhmän vasemmassa yläreunassa olevaa valikkoa ja valitse Ryhmän kävijätiedot. Aukeavalta sivulta voit tarkastella erilaisia tietoja liittyen ryhmän jäseniin ja julkaisuihin liittyen. Pienissä, alle 50 hengen ryhmissä analytiikkatiedot eivät ole käytettävissä.

Kannattaako videot ladata suoraan ao. kanavaan, vai jakaa youtubesta (vaikuttaako algoritmeihin)?

Esimerkiksi Facebookissa tällä hetkellä on näkyvyyden kannalta hyödyllisempää ladata video suoraan Facebookiin kuin jakaa video YouTube-linkkinä. LinkedInissä videoiden rooli on lisääntynyt sisällöissä merkittävästi ja uutisvirrassa pyörii sekä YouTube-videoita että LI:iin ladattuja videoita. Seuraamalla ja vertailemalla videoiden näyttökertoja ja dataa eri kanavilla, pystyy parhaiten saamaan käsityksen niiden vaikutuksista, joko YouTube-linkkeinä tai kanavalle suoraan ladattuna.

Mikä on “paljon” reaktioita? Jos vaikka 2000 ihmistä näkee julkaisun ja sitä kommentoi 3 ja peukuttaa 15, niin onko se paljon vai vähän? Mittakaavaa on vaikea arvioida.

Kannattaa aloittaa selvittämällä organisaation tekemien julkaisujen keskimääräiset reaktiot ja suhteuttaa tilannetta siitä eteenpäin reaktioiden määrää kanavakohtaisesti seuraten. Kukin kanava ja organisaation tili on omanlaisensa kokonaisuus ja niillä on oma kohderyhmänsä, jotka voivat reagoida julkaisuihin eri aktiivisuustasolla. Asiaa kannattaa ajatella myös siitä lähtökohdasta, millaisiin julkaisuihin ihmiset reagoivat: jos esimerkiksi halutaan saada ihminen klikkaamaan jakamaanne linkkiä ja klikkauksia tulee suhteessa enemmän kuin vaikka tykkäyksiä, voi klikkausten määrää pitää varsinaisena mittarina onnistumiseen.

Liittyen FB:n päivityksiin. Onko mitään tietoa siitä, että kannattaako päivityksessä oleva nettilinkki olla päivityksessä näkyvillä, vai onko parempi piilottaa se esimerkiksi kuvan taakse? Ymmärtävätkö ihmiset että kuvassa on linkki?

Jos tavoitteena on saada ihminen klikkaamaan linkkiä, on oma suositukseni tehdä linkin klikkaaminen mahdollisimman helpoksi ja nostaa linkki esiin julkaisun yhteydessä. Linkkiä Facebookiin jakaessa voi sen yhteyteen myös vaihtaa kuvan, jos automaattisesti linkin mukana tullut kuva ei ole haluttu vaihtoehto.

Mitä mieltä olet työntekijälähettilyydestä somessa?

Työntekijälähettilyys ja organisaation asiantuntijoiden osallistuminen somessa aidosti ja omasta innostuksestaan on useimmiten hyödyllistä organisaatioille. Kun ihmiset itse viestivät työhönsä liittyvistä asioista omilla some-kanavillaan, se lisää organisaation vahvuutta ja vaikuttavuutta somessa – jo siitäkin syystä, että ihmisiä kiinnostaa ihmisten näkökulmat, ei pelkästään organisaatiotililtä tulevat julkaisut. Oleellista on, että henkilöstöä kannustetaan someen siten, että nämä kokevat osallistumisen luonnolliseksi osaksi työtään ja myös näkevät somen heille tuoman hyödyn. Tätä kautta osallistumisesta ja some-viestinnästä tulee myös aitoa ja parhaimmillaan myös hyvin vuorovaikutteista.

Olisiko jotain hyvää “ruohonjuuren” kirjaa tmv. minkä kautta voisi konkreettisesti oppia näistä asioista aka hyvästä viestinnästä lisää? Viestin järjestökentällä.

Järjestökentälle olen itse kirjoittanut kaksi some-opasta, joista toista (Kuuntele ja keskustele – Näin järjestösi toimii tavoitteellisesti sosiaalisessa mediassa) on vielä saatavilla tästä osoitteesta: https://kansalaisfoorumi.fi/julkaisu/kuuntele-ja-keskustele-nain-jarjestosi-toimii-tavoitteellisesti-sosiaalisessa-mediassa/

Opintokeskus Sivis on myös laatinut joitakin vuosia sitten kattavan opasvihkon Miten tiedotan? Se löytyy osoitteesta: https://www.ok-sivis.fi/materiaalit/miten-tiedotan.html

Millaisilla seuraajamäärillä näet kannattavaksi vaihtaa normaalista Instagram-tilistä yritystiliin? Yritystili kun ei ymmärtääkseni saa läheskään yhtä paljoa orgaanista näkyvyyttä ns. tavalliseen tiliin verrattuna. Dataa on mahdollista saada muillakin työkaluilla, mutta orgaanisen näkyvyyden menettäminen on mielestäni isompi ongelma.

Seuraajamäärä ei välttämättä ole avain yritystiliin vaihtamiseen, vaan ennemminkin muu Instagramin käyttö. Kannattaa ensin tutustua yritystilin mahdollisuuksiin julkaisemisessa ja markkinoinnissa esimerkiksi täältä. Jos suunnitelmissa on lisäksi tehdä Instagram-mainontaa muutenkin kuin esimerkiksi Facebookin kautta, yritystili kannattaa avata. Yritystili tosiaan mahdollistaa myös kävijätietojen helpon saamisen, mutta jos näihin tietoihin pääsee nyt jo jollakin toisella jo käytössä olevalla työkalulla, voi tämä kattaa kävijätietopuolen. Suosittelen pohtimaan Instagramin käytön tavoitteita, sisältöjä ja markkinointimahdollisuuksia sekä tältä pohjalta vertailemaan yksityisen ja yritystilin eroja siirtymistä harkittaessa.

Miten voi analysoida, tavoittaako ns. oikeat henkilöt/tahot? Esim. Twitterissä.

Ensimmäinen askel on määritellä, ketä nämä ns. oikeat henkilöt ja tahot ovat. Yksi silmämääräinen mittari on tarkastella tasaisesti seuraajaprofiilia yleisellä tasolla: onko seuraajiksi Twitter-toiminnan myötä saatu niitä profiileita, joita on haluttukin? Vastaavasti twiitteihin reagoivien profiilien tarkastelu kannattaa: ketkä/mitkä profiilit ovat niitä, jotka reagoivat halutulla tavalla julkaisuihin? Twitterin analytiikan kautta saa Yleisöt-osiosta esimerkiksi tietoa siitä, mitä aloja tilin seuraajat yleisesti edustavat ja mikä on seuraajien sukupuolijakauma.

Kuinka tärkeää InstaStoriesin käyttö on nykyään yritykselle?

Tämä riippuu täysin siitä, millaisia tavoitteita Instagramin käytölle on asetettu, mitä sen kautta halutaan saada aikaan, keneen vaikuttaa ja erityisesti, millaisilla resursseilla ja sisältömahdollisuuksilla Instagramia ylläpidetään. Instagram-tarinat tuovat mukavaa ja helposti lähestyttävää sisältöä tilille, mutta ne myös vaativat suunnitelmallisuutta, mielellään jatkuvuutta, sisältöä josta puhua ja jota jakaa sekä tarinoiden tekijöitä. Jos sisällöntuotanto saadaan vastuutettua organisaatiossa hyvin ja tekijöitä löytyy tarinoiden taustalle, tarinoista voi saada hyvän ja yleisöä kiinnostavan lisän viestiä ja markkinoida Instagramissa.

Voiko Instagramiin lisätä videoita tietokoneella?

Instagramin omalla selainversiolla tämä ei ole mahdollista, mutta erilaiset ulkopuoliset sovellukset ja työkalut mahdollistavat tämän kyllä. Esimerkiksi Hootsuite on yksi mahdollisuus tähän. Tästä artikkelista löytyy lisätietoa.

Ovatko sisältökonseptit hyviä? Esim. joka tiistai tai säännöllisesti tietyntyyppinen postaus FB:ssä?

Ihmisiä kiinnostava sisältö, joka toistuu tasaisesti ja joka koetaan myös hyödylliseksi seuraajien taholta voi tuoda oikein hyvää lisää organisaatiotileille. Riippuen organisaatiosta ja sen somen käytön tavoitteista, kyseessä voi olla esimerkiksi johtajan viikko/kuukausitervehdys, viikoittainen asiantuntijan tekemä live-lähetys tai vaikkapa vinkkibloggaus tai tuote-esittely viikoittain/joka toinen viikko toistuvana ajankohtana. Tämän tyyppinen sisällöllinen suunnittelu myös helpottaa kanavien ylläpitoa ja saa jatkuvasti myös ideoimaan uutta, kun päätös toistuvasta sisällöstä tehdään.

Kertoisitteko vielä mistä Facebookin excel-raportin saa ladattua?

Mene sivusi kävijätietoihin ja tarkastele avautuvaa Yleiskatsaus-sivua. Sen oikeassa yläkulmassa löytyy painike Vie tiedot. Tästä voit jatkaa eteenpäin excel-raportin lataamiseen kokonaisuudessaan tai laatimaan Asettelu-kohdasta haluamasi raporttipohja.

Seuraavaksi webinaarisarjamme toisessa osassa keskitymme some- ja sisältöstrategian ja suunnitelman tekemiseen Somecon sisältöstrategien Mikko Vierin ja Kristiina Salon johdolla.

some- ja sisältöstrategia: osa 2