Henkilöbrändäys sanana herättää paljon tunteita sekä puolesta että vastaan. Osa pitää henkilöbrändäystä turhana ja teennäisenä, osa sanoo, että se on välttämätöntä. Kuulun joukkoon, joka on sitä mieltä, että suunnitelmallinen henkilöbrändäys on kiva lisä, mutta ei suinkaan pakollinen tai välttämätöntä kaikille. Asiantuntijatyössä vahva henkilöbrändi tuo useimmiten mm. lisää euroja kukkaroon.

Meillä jokaisella on oma brändi, vaikka emme sitä haluaisi

Henkilöbrändäys on parhaimmillaan hyvää sisältömarkkinointia, joka vaikuttaa, mutta jota ei koeta tyrkyttävänä tai edes markkinointina. Myös monet brändit ovat jo huomanneet vahvojen henkilöbrändien voiman ja niin bloggaajat, urheilijat kuin tubettajatkin tekevät entistä enemmän yhteistyötä eri brändien kanssa. Eikä ihme sillä, Nielsen Global Trust in Advertising Surveyn mukaan 83 % kuluttajista luottaa tuttujensa suosituksiin enemmän kuin brändien omaan markkinointiin.

Alalle uutena terminä on hiipinyt vaikuttajamarkkinointi, joka liittyy myös vahvasti henkilöbrändäykseen.

Ping Helsinki, Suomen suurin vaikuttajamarkkinointiyhteisö, määrittelee vaikuttajamarkkinoinnin seuraavasti: ”Vaikuttajamarkkinoinnissa etsitään yrityksen arvojen ja kohderyhmien kannalta oikeita vaikuttajia, joiden kautta ja avulla kerrotaan yleisöä aidosti kiinnostavia tarinoita. Oleellista on, että heillä on olemassa oleva oma yleisönsä sosiaalisessa mediassa, sekä halu tuottaa ja jakaa ammattimaisesti tuotettuja laadukkaita sisältöjä.

Henkilöbrändäys ei ole uusi ilmiö ja hyviä esimerkkejä suunnitelmallisesta henkilöbrändäyksestä viihde- ja mediamaailmassa ovat mm. Spice Girls ja Kaj Kunnas. Ei nimittäin ole vahinko, että Spice Girls nousi bändinä maailman huipulle tai Kaj Kunnaksesta rakennettiin ”julkkis” toimittaja Ylelle Antero Mertarannan sieltä lähdettyä. Harva kuitenkaan tietää, että heidän taustaltaan löytyy ammattilaisia, jotka ovat auttaneet heitä kohti tavoitteita.

Henkilöbrändäys on positiivisen mielikuvan rakentamista

Henkilöbrändäyksen keinot riippuvat mm. tavoitteista ja kohderyhmästä. Suomessa henkilöbrändäyksen keinoja ovat jo pitkään käyttäneet poliitikot, mutta monelle asiantuntijalle tai urheilijalle brändääminen on vielä vierasta. Henkilöbrändäys on hyvin samantyylistä kuin tuotteen tai yrityksen brändin rakentaminen. Jokaisella henkilöbrändillä on niin ikään oma brändipolku, joka muodostuu mm. omasta persoonasta, osaamisesta ja kohderyhmästä.


”Your brand is what other people say about you when you’re not in the room”
Jeff Bezos, Founder and CEO of Amazon

Oma suosikkini suunnitelmallisesta ja johdonmukaisesta henkilöbrändäyksestä erityisesti verkossa on F-Securen Mikko Hyppönen. Hyppösen kaikki tekeminen niin verkossa kuin sen ulkopuolella tukee hänen asiantuntijuuttaan ja myös digitaalinen jalanjälki TEDEx videoineen puhuu sen puolesta.

Mikko Hyppönen

Hyppönen ei ole vahva brändi pelkästään Suomessa, vaan ympäri maailman. Hyppösellä on vahva presenssi Twitterissä ja hänen ei tarvitse hokea seuraajilleen jatkuvasti ”osta, osta, osta”, vaan hän jakaa heille sisältömarkkinoinnin perusopein mm. infoa ja vinkkejä.

Hyppönen ei koskaan nosta itseään jalustalle ja sisältö on monipuolista. Hyppönen puhuu lopulta yllättävänkin harvoin F-Securesta ja on löytänyt hyvän balanssin oman sisällön ja F-Securen sisällön välillä. Hän myös twiittaa jatkuvasti medioiden ja muiden tahojen linkkejä ja uudelleen twiittaa monien tahojen twiittejä. Useimmiten toimiva resepti onkin laittaa maksimissaan 20 % kaupallista sisältöä.

Hyvä henkilöbrändäys ei ole omien tuotteiden tai osaamisen tyrkyttämistä jatkuvalla syötöllä eri kanavissa.

Miksi henkilöbrändäys on vaikeaa?

Oman osaamisen tunnistaminen saattaa olla vaikeaa ja me suomalaiset olemme joskus liian ujoja tuomaan itseämme esille. Olen huomannut, että erityisesti naisia vaivaa usein liian kova itsekritiikki ja alhainen itsetunto. Mietitään, mitä se nykyinen työkaveri ja naapurin Lissukin nyt minusta ajattelee. Kannustankin lähtemään rohkeasti liikkeelle ja olemaan aina oma itsesi. Jos yrität olla jotain muuta, se useimmiten paljastuu ja kostautuu.

Vinkit asiantuntijan verkkoläsnäololle

• Aseta tavoitteet ja mittarit. (Mitä haluat saavuttaa, esim. liidejä, johtaa omalla esimerkillä toimialan keskusteluja, verkostoitua, löytää uuden työs, vaikuttaa yhteiskunnallisesti, saada puheenvuoroja mediassa ja alan julkaisuissa)
• Määrittele, ketkä haluat tavoittaa ja muista, että kaikkia ei voi, eikä pidä miellyttää.
• Valitse kanavat. (esim. oma verkkosivu, Facebook, LinkedIn ja Twitter)
• Etsi toimialan avainsanat, verkostot ja seurattavat. (esim. #markkinointi, #viestintä)
• Valitse sopivat työkalut ja aikatauluta tekemisesi. (esim. Tweetdeck ja kalenteri)
• Valitse sisältöteemat. (Minkä aiheiden parissa haluat tulla tunnetuksi ja mitä vaikutusta haluat saada aikaan?)
• Hanki itsellesi sparraaja, joka katsoo tekemistäsi tarpeeksi ulkopuolisin silmin.

Henkilöbrändääminen ottaa aina aikansa ja vaatii myös paljon kärsivällisyyttä ja aikaa, ennen kuin työn tulokset alkavat näkyä.

Anu Laitila
Digital Media and Marketing Professional, Grapevine
Twitter: @anujanina