Mediaviestinnän ABC – kysymykset ja vastaukset webinaarissa esitettyihin kysymyksiin

Erittäin suosittu “Mediaviestinnän ABC” -webinaarimme herätti kuulijoissa paljon ajankohtaisia kysymyksiä ja pyysimme webinaarin pitäjiä Elina Kirvesniemeä ja Salla Syrmania vastaamaan näihin kysymyksiin. Tallenteen webinaarista voit katsoa täältä.

Missä tapauksissa Embargoa kannattaa tai voi käyttää? Onko sen käyttö joskus strategista?

Embargolla tarkoitetaan lehdistötiedotteeseen lisättävää merkintää siitä, koska tiedotteen sisältö on julkaisuvapaa. Embargoa kannattaa käyttää silloin, kun haluaa tai on tarve antaa toimitukselle aikaa perehtyä tiedotteeseen tai siihen liittyvään materiaaliin.

Etenkin silloin embargo on paikallaan, kun materiaalia on paljon tai se vaatii oikeasti pidempää tutkailua (esimerkiksi tutkimusraportit, selvitykset ym.), tällöin toimituksille on erittäin arvokasta, että he saavat niin sanotusti lisäaikaa materiaalin läpikäymiseen.

Joskus voi olla paikallaan tarjota uutista eksklusiivisesti eli yksinoikeudella vain yhdelle valitsemalleen medialle embargolla. Jos toimitus tähän suostuu, silloin he saavat etukäteen tiedotteen ja mahdollisen tausta-ainekset ja heidän kanssaan sovitaan, milloin tiedote lähetetään muuhun mediaan.

Mitä tarkoittaa tiedotejakelu?

Tiedotejakelu tarkoittaa tiedotteen lähettämistä toimituksiin tai toimittajille sähköpostitse. Kun haluaa lähettää tiedotteen moniin osoitteisiin – ja jakelee tiedotteita usein – helpointa on käyttää tiedotejakelupalvelua, joka löytyy myös Meltwaterista.

Voisiko teiltä saada pari esimerkki tiedotetta malliksi?

Tässä yksi Kaiun oma tiedote Viestinnän palvelumuotoilu -oppaan julkaisusta.

Mikä se uutisen kolmiomalli olikaan?

Tässä Wikipediasta. Suomeksi löytää materiaalia, kun hakee vaikkapa Googlen kuvahaulla “uutinen kärjellään seisova kolmio”.

Onko teillä vinkkejä miten voisi tavoittaa massana esim. terveydenhuollosta kirjottavia toimittajia, jos yrityksellä ei ole käytössä jotakin palveluntarjoajaa? Kannattaako toimittajia lähestyä sähköpostilla?

Ensimmäinen askel on lukea, mitä nuo terveydenhuoltoalaa seuraavat toimittajat kirjoittavat. Kuka seuraa mitäkin aiheita, mistä ovat kiinnostuneet? Onko näkökulmia, jotka jäävät pimentoon mutta joista teillä olisi mielenkiintoisia juttuja? Hyvin voi lähestyä sähköpostilla perustellun aihe-ehdotuksen kera.

Monilla erikoistoimittajilla on myös omat yhdistyksensä, jota kautta voi tavoittaa laajemmin tiettyä kohderyhmää. Kannattaa tsekata Terveystoimittajat ry:n verkosto!

Mitkä ovat hyviä esimerkkejä toimivista otsikoista?

Muutamia sellaisia webinaarissa olikin esillä. Suosittelemme lämpimästi myös pitämään omaa hyvien otsikoiden pankkia, johon kerää vaikkapa mediasta erityisen kiinnostavasti otsikoituja uutisia. Ei kannata kuitenkaan juuttua yhteen mediaan, vaan tarkastele medioita laajasti – niin printtilehtiä, verkon juttuja, suuria medioita kuin pienempiä paikallislehtiä ja myös aikakauslehtiä. Näin huomaat, miten erilaisia otsikoita eri paikoissa on (esimerkiksi printin puolella on usein huomattavasti lyhyempiä otsikoita kuin verkkolehdissä).

Kannattaako leipätekstin alussa toistaa otsikon- ja ingressin asiaa vai mennäänkö siinä jo ns. vähemmän tärkeään asiaan?

Leipätekstin alussa voi toistaa otsikon ja ingressin asiaa, mutta jos näin tehdään, kannattaa ehdottomasti kertoa se eri tavoin: käytä synonyymejä tai kerro asiasta vielä jotain lisää, jotta alusta ei tule aivan samanlainen. Toisaalta: jos otsikossa ja ingressissä on kerrottu se tärkein, leipätekstissä voi myös lähteä toisesta näkökulmasta liikkeelle. Muista kuitenkin, että otsikko on lunastettava jutun sisällössä.

Onko webinaarin materiaaleja mahdollista saada sähköpostilla?

Kyllä, slidet lähetettiin ilmoittautuneille sähköpostilla ja ovat myös ladattavissa täällä.

Miten spam filtterit suhtautuvat linkkeihin suhteutettuna liitettyihin kuviin, tms.?

Suositus on, että sähköpostilla lähetettyjen tiedostojen koko pidetään maltillisena. Hyvä nyrkkisääntö on laittaa kaikki lisätiedostot ja kuvat linkin taakse ladattaviksi esimerkiksi käytössä olevaan kuvapankkiin, Google Driveen tai Dropboxiin. Näin media voi valita itse haluamansa kuvat ja löytää lisätiedot helposti yhdestä paikasta.

Tiedotteen jakelu suoraan toimittajalle vs. uutistoimitukseen? Mitä mieltä olette? Kannattaako aina kohdentaa nimenomaan toimittajille?

Silloin kannattaa kohdentaa, kun sinulla on tiedossasi erikoistoimittajat, jotka seuraavat alaa, eli tiedotteesi asia koskee juuri tätä henkilöä. Kannattaa kuitenkin aina lähettää tiedote myös kyseisen median uutistoimituksen osoitteeseen, jos kyseinen toimittaja ei ole juuri silloin töissä tai joku muu toimittaja laitetaan tekemään juttu. Muista, että jos olet luonut hyvät henkilökohtaiset suhteet toimittajiin, he arvostavat sitä, että pidät heidät suoraan meilitse kärryillä uusista, ajankohtaisista asioista.

Onko tietoa Aamulehden uutiskriteereistä?

Aamulehti on Pirkanmaan tärkeä ja kasvava maakuntalehti, jota kiinnostaa paikalliset asiat. Maakunta- ja paikallislehtien yksi tärkeimmistä uutiskriteereistä on siis paikallisuus. Aamulehti kirjoittaa uutisia paljon paikallisten ihmisten kautta, joten jos saat linkitettyä uutisaiheesi paikalliseen henkilöön, se varmasti toimii Aamulehdessä.

Jos haluat syventyä tarkemmin Aamulehden uutiskriteereihin, tutustu lehteen ja tarkastele, mitä uutiskriteereitä lehden jutut täyttävät.

Mitä eroa on selvityksellä ja tutkimuksella?

Tutkimusta tehdään silloin, kun aineistoa kerätään ja analysoidaan akateemisten periaatteiden mukaisesti. Perinteisesti selvityksiä tehdään silloin, kun halutaan selville esimerkiksi kansan mielipide tai näkemys johonkin asiaan. Tällöin saadaan uutissisältöjä ja keskustelunaiheita, mutta tutkimuksiksi selvityksiä ei voi väittää. Tutkimus on nimittäin selvitystä huomattavasti laajempi, ja se menee analyysissään pidemmälle: tutkija tarkastelee asioiden välisiä yhteyksiä, syy-seuraussuhteita ja merkityksiä. Hän kontekstoi tutkimuksensa aiempaan tutkimukseen ja reflektoi tuloksiaan kirjallisuuden ja aiemman tutkimuksen kanssa. Tutkija haluaa tietää, mistä johtuu asia X ja mitä tästä seuraa. Sen sijaan selvitys jää tästä analyysistä huomattavasti kapeammaksi. Aiheesta ja “tutkimuksien” medianäkyvyydestä on kirjoitettu hyvä juttu aikoinaan Ylioppilaslehteen.

Kauanko ammattilaiselta menee aikaa hyvän tiedotteen tekemiseen?

Tiedotteen kirjoittamisprosessi riippuu täysin tiedotteesta ja sen aiheesta. Jos materiaali on hallussa, tällöin tiedotteen kirjoittaminen on nopeaa ja siihen kuluu tunti-kaksi. On huomioitava, että tausta-aineisto voi kuitenkin vaatia erillisiä haastatteluja, materiaalin yleistajuistamista ja myös keskusteluja tiedotteen kärjestä ja suunnitelmasta muiden kanssa. Myös viilaamisen jälkeen usein tiedotteen tarkastusprosessiin kannattaa jättää reilusti aikaa, etenkin silloin, jos tiedote käy hyväksyttämiskierroksella monessa eri organisaatiossa.

Onko väliä missä vaiheessa uutisen julkaisee omilla verkkosivuilla vs. Mediatiedote

Kun tiedote on julkaistu medialle, tällöin jutun voi laittaa saman tien myös omille verkkosivuille. Moni toimittaja saattaakin etsiä organisaatiosta lisätietoa jutun kirjoitusvaiheessa organisaation sivuilta. Tällöin on hyvä, että sivut on päivitetty ja sieltä löytyy kaikki viimeisin materiaali.

Kannattaako toimittajille soittaa vielä tiedotteen lähettämisen jälkeen vai onko se turhaa häiriötä?

On hyvä muistaa, että toimittajilla on usein kiire. Sen vuoksi soittaminen kannattaa, jos sinulla on oikeasti jotain asiaa: Tarjoatko tiedotteen pohjalta haastattelua, haluatko kysyä toimittajalta, kiinnostaisiko häntä syventää aihetta ja tulla juttukeikalle? Jos uutinen on hyvä, se ei soittokierroksia tarvitse. Toisaalta toimituksiin saapuu tiedotteita aivan valtava määrä, ja joskus osa niistä jää tärkeämpien alle. Jos epäilet, että toimittaja, joka seuraa aihettasi, ei ole nähnyt tiedotetta tai se on mennyt ohi, voit toki soittaa hänelle. Toinen vaihtoehto on laittaa hänelle henkilökohtainen meili, jossa korostat tiedotteen tuomaa uutta tietoa ja uutisarvoa.

Saako toimittajille tarjota lehdistötilaisuuksissa ruokaa ja juomaa? Entä jakokasseja? Vai kokevatko he, että heihin yritetään vaikuttaa “lahjomalla”?

Ruokaa ja juomaa on hyvä olla tilaisuuksissa. Kannattaa kuitenkin huomioida, että tarjoaa helposti syötävää ruokaa: tapas-tyylinen tarjoilu on toimittajalle helpompi juttukeikan ohella kuin jättimäinen leipä. Toimittaja kuitenkin haluaa keskittyä itse tilaisuuteen ja tehdä sieltä muistiinpanoja, esittää kysymyksiä ym. Syöminen ei ole se pääasia, vaan työ. Suuria rahanarvoisia lahjoja ei kannata tarjota, mutta tavallisia markkinointikasseja tuskin toimittaja katsoo vielä lahjonnaksi. Moni ei kuitenkaan enää nykyaikana halua ylimääräistä tavaraa mukaan. Kannattaa kysyä toimittajalta, ottaako hän esimerkiksi yrityksen esittelymatskut mieluummin sähköisesti kuin esitekassina.

Kiinnostavuusmuotoilu vs. palvelumuotoilu?

Kiinnostavuusmuotoilu on Kaiku Helsingin oma käsite, jolla tarkoitamme sitä, että muotoilemme viestinnän kohderyhmän näkökulmasta hyödylliseksi sen sijaan, että asioita esitettäisiin organisaation omasta näkökulmasta. Täällä selventävä juttu. Kiinnostavuusmuotoilu pohjaa palvelumuotoilun menetelmiin ja ajattelutapaan, mutta voi olla paljon kevyempääkin. Esimerkiksi yksittäisen tiedotteen kärjen voi kiinnostavuusmuotoilla. Palvelumuotoilu taas on syvällisempi asiakaslähtöisen kehittämisen menetelmä, jota ohjaavat tietyt keskeiset periaatteet: asiakasymmärryksen kerääminen, käyttäjien osallistaminen ja testaaminen. Lue täältä lisää. Jos olet kiinnostunut palvelumuotoilun hyödyntämisestä viestinnässä ja markkinoinnissa, voit myös ladata täältä maksuttoman oppaamme.

Tarkennus: oliko haastattelun antajalla oikeus koko jutun lukemiseen ennakkoon, jos erityisen monimutkainen jutun aihe?

Periaatteessa toimituksella on tällöinkin oikeus laittaa haastateltavalle vain sitaatit ja asiayhteys tarkastukseen, mutta monet toimittajat suosivat monimutkaisten aiheiden (etenkin, jos aihe ei tuttu toimittajalle) kanssa koko jutun lähettämistä. Tällöin myös toimittaja voi varmistua siitä, ettei juttuun eksy faktavirheitä. Ne kun usein ovat muulla kuin pelkissä sitaateissa.

Webinaaritallenne: Mediaviestinnän ABC

VMP tavoittaa esportsin avulla uusia kohderyhmiä

Työelämän edelläkävijä VMP Varamiespalvelu on jalkautunut esportsin maailmaan etujoukoissa ja toimii syksyllä järjestettävän megatapahtuma Arctic Invitationalin kumppanina. Lisäksi VMP rekrytoi Arctic Invitationaliin esports-tuottajan. Työpaikkailmoitukseen tuli lopulta yli 100 hakemusta, joten ala todella kiinnostaa Suomessa. Olemme yhdistäneet kampanjaan myös vaikuttajamarkkinointia. Esports-streamaaja Roosa Puonti, eli taiteilijanimeltään Rosie River, työskentelee VMP:n esports-sisältöjen juontajana, haastattelijana ja hostina. River tulee seuraamaan elektronisen urheilun maailmaa aitiopaikoilta joukkueiden valmistautuessa isoon CS-turnaukseen syksyllä ja kertoo kilpapelaajien työstä.

VMP haluaa olla mukana luomassa tulevaisuuden työpaikkoja ja kokee tärkeäksi kertoa työnhaku- ja työllistämismahdollisuuksistaan uudenlaisten vaikuttajien kanavissa. VMP työllistää tuhansia nuoria eri toimialoille joka vuosi ja joustavana työvoimana toimiminen mahdollistaa ihmisen kehittymisen myös oman kiinnostuksen parissa vapaa-aikana.

Miksi esports-vaikuttajamarkkinointi?

E-urheilu on uusi ja kiinnostava toimiala, joka on maailmalla tunnettu jo pidemmän aikaan. Suomessa alalla on vielä hurjasti kasvupotentiaalia. Ymmärrämme, että elektroninen urheilu on tulevaisuuden suuri työllistäjä. Tämä pelkästään innostaa meitä aidosti mielenkiinnolla hyppäämään mukaan. Haluamme olla moderni työnantaja, joka pysyy aallon harjalla ja tietää mikä työntekijöitä ja työnhakijoita kiinnostaa. Me VMP:llä pystymme tarjoamaan työtä esportsin harrastajille ja täten mahdollisuuksia rahoittaa harrastuksensa, tai esportsin pariin työllistyneille mahdollistamme helpon laskutustavan kevytyrittäjänä Eezyn palvelun kautta. Tämänkaltaiset luontevat yhtymäkohdat saivat meidät hyppäämään e-urheilun matkaan.

Haluamme olla esportsin saralla muutakin kuin logo pelitapahtuman seinässä tai bannerimainos nettisivuilla. Haluamme ymmärtää koko elektronisen urheilun maailman, niin pelaajista pelitapahtumiin kuin streamaajista alan vaikuttajiin. Tästä syystä järjestämme muun muassa ensikertalaisina kokonaisen esports-turnauksen. VMP Cup järjestetään ensimmäistä kertaa tänä kesänä, finalisteille on luvassa mm. esports-mentori joukkuekaveriksi. Lisää VMP Cupista täällä.

Yksi tärkeä peruste vaikuttajamarkkinoille on esports-kampanjassamme se, että vaikuttajan kautta tavoitamme hänen yleisönsä, jota emme muuten tavoittaisi. Vaikuttaja pystyy myös luontevasti omalla tavallaan kertomaan yrityksestämme ja yhteistyöstämme. Vaikuttajille on tärkeää, ettei yritysyhteistyöt ole ”mainosmaisia” ja tämä on meidän etu tässä yhteistyössä myös. Vaikuttaja pitää tiukasti kiinni siitä, että kaikki sisältö on hänen näköistään, eikä petä yleisöään spämmillä tai päälle liimatulla yritysyhteistyö-sisällöllään. Siksi on tärkeää, että me VMP:llä pääsemme kertomaan asiastamme ja esports-kampanjamme luontevuudesta vaikuttajan yleisölle hänen omin sanoin. Vaikuttaja kertoo yrityksemme mahdollisuuksista, jotka ovat aidosti hyödyllisiä suurelle osalle hänen yleisöstään, kuten kesätyömahdollisuudet taikka muut uramahdollisuudet esportsin parissa.

Miten vaikuttajayhteistyötä tai yleisesti esports-yhteistyötä mitataan?

Yritystoimintaamme tukee muutamat päämittarit, mutta esimerkiksi uusien työntekijöiden löytäminen ympäri Suomen on yksi tavoitteistamme. Tästä syystä tämänkin esports-yhteistyön aikana VMP:llä mittaamme työhakemuksen jättäneiden määrää. Kevytyrittäjyyden yrityksellemme Eezylle sen sijaan on tärkeää nähdä uusien rekisteröityneiden käyttäjien määrän kasvu kampanja-aikana.

Mittaamme myös tunnettuuden kasvua. Mittaamme kasvua varsinkin hankalammin tavoitettavissa kohderyhmissä, kuten nuorten miesten parissa. Meille on myös tärkeää herättää keskustelua, ja siksi mittaamme myös esimerkiksi somessa käytyjen keskusteluiden ja mainintojen määrää, niin omissa somekanavissamme kuin myös vaikuttajan kanavissa. Kampanja on nyt jo yllättänyt meidät. Emme osanneet etukäteen ennustaa esimerkiksi Twitterin roolia esportsin parissa taikka Twitch -streamauspalvelun suosiota.

VMP:n strategiana on auttaa yrityksiä ja työntekijöitä menestymään työelämässä. Esportsin parissa on satoja, ellei tuhansia ihmisiä, jotka pohtivat omaa uraa, työelämää ja tulevaisuuden mahdollisuuksia. Lisäksi esportsin parissa on varmasti henkilöitä, jotka unelmoivat ammatistaan esportsin parissa. Me autamme rahoittamaan esportsin harrastajia oman harrastuksensa, pelitietokoneet yms, mutta kerromme myös vastuullisesti esimerkiksi kevytyrittäjyyden mahdollisuuksista e-urheilun parissa.

Ellen Into
@elleninto
ellen.into@vmp.fi
yhteisömanageri
VMP Oyj

Mitä jokaisen markkinoijan pitäisi tietää esportsista?
Katso tallenne Sani Leinon puheenvuorosta Meltwater Social Summitissa!

Mitä jokaisen markkinoijan pitäisi tietää esportsista? Sani Leinon puheenvuoro

Haluatko enemmän liidejä somesta? Käytä apunasi kasvumarkkinoinnin kaavaa!

Oli toimiala mikä tahansa, asiakkaasi viettävät paljon aikaa somessa. Siksi some-kanavat sopivatkin erinomaisesti liidien hankintaan.

Miksi yrityksillä on silti haasteita saada riittävästi liidejä somesta?

Joka päivä tapaan markkinoijia, joilla on haasteita päästä tavoitteisiinsa.
Sudenkuoppia on monia:

  • Yksi kopioi taktiikkansa muilta tajuamatta, etteivät ne sovi lainkaan omaan liiketoimintaan.
  • Toinen tekee markkinointinsa siiloissa johtamatta kokonaisuutta.
  • Kolmas tekee liikaa ja palvelee kaikkia, eikä saa mistään riittäviä tuloksia irti.
  • Neljäs ei uskalla päästää irti tuottamattomista toimenpiteistä.


  • Kaikkien näiden toimintamallien takana on usein yksi ja sama syy: heiltä puuttuu selkeä prosessi. Seurauksena on hukattua aikaa ja rahaa.

    Kokemukseni mukaan paras tapa saada aikaan tuloksia on tehdä jatkuvia kokeiluja, oppia niistä sekä toimia ketterästi. Strategia perustuukin jatkuvaan prosessiin, eikä fiksattuihin suunnitelmiin. Tätä kutsutaan kasvumarkkinoinniksi.

    Kasvumarkkinointi tuo mukanaan uudenlaisen mielentilan: et jahtaa tuloksia tai pelaa upporikasta ja rutiköyhää. Epäonnistuneita kampanjoita ei enää ole. Sen sijaan on vain paljon tutkittavaa, kokeiltavaa ja opittavaa. Tulokset tulevat prosessin myötä.

    Tässä kirjoituksessa kuvailen kaavan, jota seuraamalla saat markkinoinnistasi tehot irti ja keskityt oikeisiin asioihin. Tämän toimintamallin perusteella tehostimme asiakkaamme liidiengenerointia jopa 13-kertaisesti sekä voitimme palkinnon parhaasta pohjoismaisesta B2B-kampanjasta.

    Voit katsoa myös Meltwaterin ja The F Companyn webinaaritallenteen liidien generoinnista somessa:



    1. Kartoita lähtötilanteesi

    Aloita ottamalla hetki aikaa kiireisestä arjestasi ja pysähdy. Kartoita lähtötilanteesi ja määrittele mihin pyrit. Kysy itseltäsi nämä kysymykset:

  • Millaiset tavoitteet sinulla on liidien generoinnille: mitä haluat saavuttaa?
  • Millaiset resurssit sinulla on käytössäsi?
  • Ketkä ovat ideaaliasiakkaitasi, ja miltä heidän ostopolkunsa näyttää?
  • Mitkä ovat sopivimmat viestit ja kanavat asiakkaiden tavoittamiseen?
  • Tutki aikaisemmista kampanjoista saamaasi dataa. Aloita ensin isosta kuvasta, ennen
    kuin pureudut syvälle performanssidataan.

  • Enemmän liidejä somesta: kasvumarkkinointi kaava
    Mieti juurisyitä tulostesi taustalla.

    Vinkkejä:
    Luo ideaaliasiakkaistasi ostajapersoonat datan perusteella. Voit käyttää laadullista dataa, kuten haastatteluita tai seurata some-keskusteluja esimerkiksi Meltwaterin avulla. Voit myös löytää parhaat ostajapersoonasi testaamalla datan avulla.

    2. Luo hypoteesit

    Hypoteesin teko on yksi kasvumarkkinoinnin perusperiaate. Kevyesti suomennettuna se tarkoittaa valistunutta arvausta, joka on vielä testattava. On nimittäin mahdotonta tietää ennalta, mitkä strategiat toimivat parhaiten – niitä täytyy ensin kokeilla.

    Olet nyt kartoittanut nykytilanteesi. Erityisesti ostajapersoonan ja ostopolun avulla pääset oikeille jäljille, ja voit listata hyviä hypoteeseja.

    Tässä kysymyksiä, jotka auttavat hypoteesien muodostamisessa:

  • Mitä some-kanavia voisimme kokeilla asiakkaamme tavoittamiseen?
  • Voisimmeko kokeilla viestien personointia ostopolun eri vaiheissa?
  • Mitä erilaisia liidimagneetteja voisimme kokeilla?
  • Voisimmeko testata uusia työkaluja kampanjoiden tehostamiseksi?
  • Voisimmeko integroida myynnin ja markkinoinnin järjestelmät parantaaksesi mitattavuutta?

  • Kun olet listannut hypoteeseeja, luo niistä käytännön toimenpiteitä: mainos- ja sähköpostikampanjoita, sisältöjä ja niin edelleen. Anna aikaraja toteutukselle ja mittaamiselle; millä ajanjaksolla odotat saavasi tuloksia?

    Ryhmittele hypoteeseja kokonaisuuksiksi, se helpottaa tulosten analysoinnissa ja vertailussa. Voit esimerkiksi testata useampaa eri some-kanavaa tai liidimagneettia, ja vertailla niiden performanssia keskenään.

    Vinkki:
    Pidä ensimmäinen kampanjakokeilusi riittävän yksinkertaisena. Mittaa markkinointisi tehokkuutta koko kampanjan ajan some-kanavista aina myynnille asti.

    3. Poimi helmet ja skaalaa

    Kerää ja analysoi kokeiluista saamaasi dataa. Tekemäsi kokeilut näyttävät, mihin sinun kannattaa keskittyä:

  • Mitkä ostajapersoonat, kanavat, viestit ja luovat sisällöt tuottavat parhaiten?
  • Mitkä kokeilut pitäisi lopettaa ja mitkä skaalata?
  • Mitä uusia kokeiluja voisit tehdä tulosten ja niistä saamiesi oppien perusteella?


  • Kun löydät toimivia elementtejä kampanjastasi, skaalaa ne. Ota toimivimmat ideat uusien kokeilujen pohjaksi. Tuo pöytään myös täysin uusia kokeiluja, joita et ole ennen tehnyt. Tällä tavoin toimimalla some-markkinointisi tulokset paranevat jatkuvasti. Strategiasi kehittyy jatkuvasti, ja se sopii juuri sinun liiketoimintaasi.

    Skaalaus tuottaa tulosta: liidien määrä kasvaa, liidin hinta laskee. Kuva asiakas-casesta.
    Skaalaus tuottaa tulosta: liidien määrä kasvaa, liidin hinta laskee. Kuva asiakas-casesta.


    Yhteenveto

    Onko sinulla haasteita löytää some-markkinointiisi sellaisia toimenpiteitä, jotka tuottavat liidejä? Etsitkö tekemisellesi oikeaa fokusta?

    Älä enää tuhlaa aikaa ja rahaa strategioihin, jotka eivät toimi. Rakenna sen sijaan markkinointiisi selkeä kasvumarkkinoinnin prosessi, joka perustuu jatkuvaan testaamiseen ja oppimiseen. Se ohjaa sinut ja tiimisi parempiin tuloksiin.

    David Blinov on kasvumarkkinoinnin asiantuntija ja B2B-markkinointitoimisto The F Companyn osakas. Hän auttaa yrityksiä kasvattamaan online-myyntiään jatkuvan kokeilun, datan ja markkinointiteknologian avulla.