Hakukoneoptimointi saumattomaksi osaksi sisällöntuotantoa

Digitaalinen markkinointi tarjoaa lähes rajattomat mahdollisuudet tavoitellun asiakastyypin houkuttelemiseksi ja konvertoimiseksi osaksi yrityksen myyntiputkea. Lähes kaikkea markkinoinnin tekemistä voidaan tänä päivänä mitata läpinäkyvästi, mutta käytännön tekeminen on jatkuvaa tasapainoilua kaaoksen ja järjestyksen välillä

Sisältömarkkinoinnin avulla pyritään osallistamaan asiakasta ostopolun eri vaiheissa. Yhä useampi ostopolku lähtee liikkeelle verkosta, eli hakukoneista ja sosiaalisesta mediasta. Tämä on muuttanut markkinoinnin lainalaisuuksia ja organisaatiot ovat ottaneet uusia taktiikoita käyttöön. Hakukoneoptimointi ja -markkinointi sekä sosiaalisen median markkinointi ovat saaneet rinnalleen markkinoinnin automaation, mutta edelleen useat palapelin palaset pitää saada loksahtamaan paikoilleen jotta tuloksia syntyy.

Asiakaspolku kannattaa mallintaa visuaalisesti, jotta se konkretisoituu kaikille markkinoinnin ja viestinnän parissa työskenteleville.

Hakukoneoptimoinnin tavoitteena on, että ihmiset löytäisivät sisältösi paremmin. Yksi harhaluulo on, että hakukoneoptimointia tehtäisiin pelkästään hakukoneille. Ihmiset ovat edelleen ne, jotka hakevat tietoa ja Google-haun taustalla on aina tarve saada vastauksia johonkin kysymykseen. Hakutuloksissa parhaiten sijoittuvat ne sivustot, jotka tarjoavat parhaat vastaukset näihin haettuihin kysymyksiin.

Sisältö on #1 hakukoneisiin vaikuttava tekijä

Jokaisen korkeampia hakukonesijoituksia janoavan tulisi todella nähdä vaivaa sisältöjen kirjoittamiseen. Suosittelen pitämään seuraavat kaksi asiaa kirkkaana mielessä; ensinnäkin sisältösi tulee kanavasta riippumatta herättää ihmisen huomio ja kiinnostus, ja toiseksi sisällön on aina tuotettava lukijalle lisäarvoa.

Kymmenen vuotta sitten riitti kun kirjoitit jotakin sisältöä, kuten blogikirjoituksen hyvällä avainsanalla. Kävijöitä saattoi saapua ensimmäisen kuukauden aikana tuhansia. Peli on nyt täysin muuttunut.

Nykyään kaikki tekevät sisältöä ja toimivat omina medioinaan. Kuka tahansa voi halutessaan ryhtyä sisällöntuottajaksi. Sisällön laadulla on koko ajan suurempi merkitys, kun tavoitellaan huipputason hakukonenäkyvyyttä. Jos tuntuu, että omat rahkeet sisällöntuotantoon eivät riitä kannattaa kääntyä ammattilaisten puoleen.

Sisällöntuotannon tavoitteena kannattaa pitää pelkän näkyvyyden tavoittelun sijasta bisneskeskeisempiä maaleja, kuten liidien määrä ja myynti.

Avainsanojen merkitys hakukoneoptimoinnissa

Avainsanojen valinnalla on vaikutusta siihen miten hyvin sisältösi sijoittuu hakukonetuloksissa. Parhaimmillaan ero voi olla useita satoja kävijöitä päivässä. Miten valitset oikean avainsanan artikkelille?

Mieti, millä hakusanoilla sinun asiakkaasi todennäköisesti hakisi palveluasi. Löytyykö tälle hakusanalle joku toinen hyvin lähellä oleva sana tai sanapari? Kun olet löytänyt avainsanat, pistä ne testiin, yksinkertaisesti hakemalla niitä hakukoneesta.

hakukoneoptimointi

Kannettavasta tietokoneesta on monta eri nimeä, läppäri, kannettava, tietokone, kannettava tietokone. Oikean avainsanan valinta on tärkeää, että tavoitat oikean kohderyhmän.

Esimerkiksi sanaa hakukoneoptimointi haetaan enemmän kuin hakukonemarkkinointia ja näin ollen tässä tapauksessa kannattaisi käyttää ensin mainittua hakusanaa. Suosittelen vielä itse googlettamaan avainsanat ja varmistamaan, että hakutulokset ovat halutun tyyppisiä. Avainsanatutkimuksia voi tehdä itse tai teettää tarvittaessa ammattilaisilla.

Ole parempi kuin muut

Sisällön pitää olla arvokkaampaa kuin kilpailijalla ja sen pitää pystyä tarjoamaan lisäarvoa lukijalle, jotta se olisi hakukonesijoituksen arvoinen. Esimerkiksi jos kirjoitat uudesta Applen puhelimesta, pelkkä tuote-esittely asettaa sinut samalle tasolle tuhansien muiden artikkelien kanssa. Kun rikastat tuote-esittelyäsi vaikkapa esittelyvideolla tai tuotevertailulla tarjoat merkityksellisempää sisältöä lukijallesi.

Oikeastaan kuka tahansa pystyy netissä esittämään oman väittämänsä totena. Sivujen luotettavuus on tärkeä tekijä hakukoneiden arvioidessa sivustoasi ja sen sisältöä. Internetin aikakaudella huijauksista saa lukea lähes päivittäin uutisista. Pekingin olympialaisten yhteydessä vuonna 2008, huijaussivusto ehti myydä arviolta 50 miljoonan dollarin edestä pääsylippuja ennen kuin sivusto saatiin lopulta suljettua. Asiakasreferenssit, asiakkailta saadut arvostelut ja käyttäjäkertomukset vakuuttavat sinun sivustosi olevan luotettu.

Luo ainutlaatuista sisältöä, jota ei ole omilla sivuillasi tai muilla verkkosivustoilla.

Jos olet verkkokauppias, pyri välttämään tuotevalmistajan tekstejä, kuvia ja videoita. Älä luo massatuotettuja sisältöä kuten laskeutumissivuja, joissa vain keskeinen sana vaihtuu. Muista aina luoda sisältö ensisijaisesti kävijöille, ei hakukoneille.

Hyödyllinen ja runsassisältöinen

Sivuston sisällön suunnittelussa on hyvä pohtia mihin kysymyksiin kävijä haluaa vastauksen. Ravintolan sivuilla hyödyllistä tietoa on esimerkiksi ravintolan sijainti, aukioloajat, yhteystiedot ja ruokalista. Hyödyllinen tieto voi olla kalenteri, josta näkee ravintolan tulevat tapahtumat. Yrityssivuilla palveluiden esittely on tärkeässä roolissa.

Mieti asiaa tältä kannalta: kun yrityksesi myyjä menee potentiaaliselle asiakkaalle, hän pyrkii löytämään tarpeellisen tiedon ratkaistakseen asiakkaan ongelman. Kun oikea ongelma on löytynyt, myyjä käy läpi sopivan ratkaisun selittäen yksityiskohtaisesti miten se ratkaistaan. Kuvittele nyt, että verkkosivustosi on yksi myyjistäsi. Tässä tilanteessa et pysty kysymään asiakkaalta tarpeellisia tietoja, vaan sivustosi on kuvattava miten kävijä ratkaisee ongelmansa.

Tiesitkö, että Googlella on oma tiimi, jonka tehtävänä on käsin tehdä arvioita sisällön laadusta?

Tässä muutamia kysymyksiä, joiden perusteella Googlen tiimi voi arvioida sisältöäsi:

  • Tarjoaako artikkeli alkuperäistä sisältöä, informaatiota, raportointia, tutkimustuloksia tai analyyseja?
  • Tarjoaako verkkosivu huomattavasti enemmän lisäarvoa kuin muut samalla hakutuloksella löytyvät sivut?
  • Miten paljon laadunhallintaa sisällölle on tehty?
  • Esitteleekö artikkeli totuudenmukaisesti hyvät ja huonot puolet aihealueesta? Onko verkkosivusto tunnettu käsittelemästään aihealueesta?
  • Onko sisältö massatuotettua tai ulkoistettu suurelle määrälle tekijöitä tai jaettu suuressa joukossa sivustoja?
  • Onko artikkeli editoitu hyvin vai nopeasti kasaan kyhätty?

Kirjoita vetoavaa sisältöä

Elävöitä sisältöäsi tuomalla kuvia palveluistasi, tiimistäsi tai itsestäsi. Voit käyttää myös videoita, upotettuja some-julkaisuja tai emoji-ikoneja tuodaksesi sisältöösi vetoavuutta. Anna lukijoillesi mahdollisuus olla vuorovaikutuksessa sisältösi kanssa. Blogikirjoituksessa tämä tarkoittaa esimerkiksi kommentoinnin mahdollisuutta ja sosiaalisen median jakonappuloita.

Vältä käyttämästä popup-mainoksia tai muuten lukemista häiritseviä mainoksia. Ansaitse lukijan huomio ensin sisällöllä ennen kuin pyydät häntä tekemään jotain. Varmista että olet korjannut kaikki kirjoitus-, tyyli- ja asiavirheet. Katso että kirjasin ja kirjasinkoko ovat yhtenäisiä sivustolla. Yksityiskohdilla varmistat sivustosi käyttökokemuksen laadun.


lotta siutla

Lotta Siutla
Kirjoittaja työskentelee markkinointijohtajana Sofokuksella, alustatalouden ja sähköisen liiketoiminnan asiantuntijatalossa.




Mikäli haluat kuulla lisää siitä, mihin hakukoneet kuten Google ovat menossa, tule mukaan ensi viikon webinaariimme aiheesta:

hakukoneoptimointi-webinaari

Aika tehdä viestintäsuunnitelma vuodelle 2019

2018 lähenee loppuaan ja nyt on hyvä aika suunnitella vuotta 2019. Kokosimme yhteen 10 vinkkiä tulevan vuoden viestintäsuunnitelman tekoon:

viestintäsuunnitelma 2019

1. Tilanneanalyysi

Aloita tulevan vuoden viestintäsuunnitelma kartoittamalla lähtötilanne. Analysoimalla onnistumistanne viestinnässä nykyhetkellä saat hyvän ymmärryksen haasteista, joita on joko omassa organisaatiossa tai toimintaympäristössä ja jotka on otettava huomioon viestintäsuunnitelmaa laadittaessa.

2. Tavoitteet

Tavoitteet on tuotava selkeästi esille viestintäsuunnitelmassa, ja koko viestinnänstrategia on rakennettava näiden ympärille. Varmista, että viestinnän tavoitteet kulkevat käsi kädessä ja tukevat muun organisaation tavoitteita.

3. Strategia

Johdonmukainen viestintästrategia ottaa huomioon sekä sisäiset että ulkoiset yritykseen vaikuttavat tekijät. Tee SWOT-analyysi saadaksesi yleiskuvan tilanteen vahvuuksista ja heikkouksista ja luo strategia, joka ottaa huomioon myös mahdolliset riskit.

4. Vastuut

Kuinka iso tiimi työskentelee viestintäsuunnitelman toteuttamiseksi? Jotta prosessi etenee mahdollisimman saumattomasti, on kaikkien tiimin jäsenten oltava selvillä omista vastuualueistaan.

5. Kohderyhmät

Selvitä kohderyhmänne pohtimalla kenelle haluatte suunnata viestinne ja kohdista viesti sinne, mistä kohderyhmänne parhaiten tavoittaa. Mikäli he ovat aktiivisia sosiaalisessa mediassa, on se huomioitava viestintäsuunnitelmassa.

6. Viesti

Mieti, mikä on pääviestinne viestinnässä ja haluatteko lähestyä kohderyhmäänne tunteisiin vetoavalla vai rationaalisella tavalla.

7. Budjetti

Kun viestintäsuunnitelmaan lisätään uusia aktiviteetteja, lähtevät kustannukset helposti nousemaan. Suunnitelman täytyy kuitenkin olla linjassa budjetin kanssa. Tarkka budjetti helpottaa suunnitelman toteutusta ja resurssien allokointia.

8. Kanavat

Käytettävät mediakanavat riippuvat tietenkin kohdeyleisöstänne. Missä kanavissa tavoitat parhaiten kohdeyleisönne?

9. Aikataulutetut aktiviteetit

Luo selkeät aikataulut kaikille tulevan vuoden projekteille. Päätä, kuinka ne toteutetaan ja mitkä ovat deadlinet. Näin saat luotua selkeän struktuurin koko vuodelle ja pystyt tarpeen tullen toteuttamaan myös ad hoc -projekteja.

10. Mittarit

Kun viestintäsuunnitelma on lyöty lukkoon, on tärkeää asettaa mittarit, joilla pystytään seuraamaan tavoitteiden saavuttamista. Näin pystyt seuraamaan, miten suunnitelma toteutuu ja pystyt tekemään tarpeellisia muutoksia viestintäsuunnitelmaasi. Meltwaterin seurantapalveluiden ja media-analyysien avulla pysyt ajan tasalla uutisoinnin ja keskustelujen määrästä ja aiheista. Näin pystyt myös reagoimaan kaikkiin yllättäviin tilanteisiin reaaliajassa.

Merkityksen aikakausi -webinaarin kysymykset ja vastaukset

Eilinen webinaarimme “Merkityksen aikakausi – strateginen ajatusjohtajuus viestinnässä” herätti runsaasti kiinnostusta ja esityksen lopuksi vastaanotimme monta hyvää kysymystä. Webinaarin vetäjänä toiminut Heini Hirvonen vastaa tässä blogikirjoituksessa niihin kysymyksiin, joita emme ehtineet käydä läpi suorassa lähetyksessä.

Miten ajattelet: minne organisaatioviestijän tulisi sijoittua organisaatiossa?

Kaikkialle! Ihannetilanteessa viestinnän edustaja löytyy johtoryhmästä ja muu viestintäosaston henkilöstö on hyvin kosketuksissa organisaation muihin osiin. Viestijöiden tulisi olla ikään kuin muun henkilöstön parissa käveleviä joukkueenjohtajia, jotka kuuntelevat herkällä korvalla ruohonjuuritason väkeä, mutta ymmärtävät myös organisaation laajemman strategian.

Jos viestintäosasto ei resursseillaan pysty venymään kaikkeen, täytyy tehdä valintoja sen mukaan, onko viestinnän tarve suurempi sisäisesti vai ulkoisesti. Sisäisen viestinnän asiantuntija keskittyy vetämään piuhoja osastolta toiselle ja johdosta tekijöihin; ulkoisen viestinnän osaajien voi olla hyödyllisintä pitää tiiviimmät yhteydet markkinointiin ja johtoon.

Onko toimialojen suhteen eroja siinä, missä ajatusjohtaminen otetaan vastaan paremmin?

Sanoisin, että ei ainakaan merkittäviä eroja. Kaikilta aloilta löytyy toimijoita, jotka ovat valmiita näkymään kannanottajina ja suunnannäyttäjinä. Erottautuminen on kuitenkin helpompaa niillä aloilla, joissa on valmiiksi monien toimijoiden jakamia haasteita ja ongelmakohtia. Esimerkiksi Finlaysonin avaukset tekstiilibisneksessä ovat olleet hyvin näkyviä, koska alan brändeillä on samanlaisia haasteita, mutta Finlayson on tarttunut muita hanakammin yhteiskunnallisen vastuunsa kantamiseen ja keskustelun käynnistämiseen.

Mikä on käsityksesi asiantuntijoiden uskottavuudesta julkisella sektorilla, miltä tulevaisuus näyttää?

Suomessa julkisen sektorin asiantuntijoilla on pääasiassa vahva uskottavuus: kansa luottaa heidän osaamiseensa ja mikä usein vielä tärkeämpää, puolueettomuuteensa. Monesti haasteellisempaa on houkutella heidät käyttämään asiantuntijuuttaan julkisessa keskustelussa ja ilmaisemaan asiat mielenkiintoisesti.

Julkinen sektori käy tässä asiassa ehkä läpi hitaampaa, mutta samalla suurempaa muutosta kuin yksityiset toimijat – iso laiva kääntyy hitaasti, mutta voimalla. Siinä missä yritykset reagoivat herkemmin vuosittaisiin trendeihin, julkiset organisaatiot taas ottavat vähän kerrallaan haltuun megatrendiä, jossa ne pyrkivät olemaan helpommin lähestyttäviä ja ymmärrettävämpiä uhraamatta asiantuntijuuttaan. Suomessa esimerkiksi Verohallinto on tehnyt hyvää työtä sosiaalisessa mediassa ja nostanut profiiliaan vähemmän ryppyotsaisena organisaationa kuin mitä sen tyypillisesti mielletään olevan. Olennaista on, että vaikkapa valtion virastot eivät monesti kilpailekaan muiden toimijoiden kanssa kuten yksityisellä sektorilla, niissä ymmärretään että uskottavuus ja näkyvyys palvelevat viraston perustehtävän suorittamista: parempaa palvelua kansalaisille.

Tulevaisuus näyttää mielestäni sikäli valoisalta, että monet julkiset toimijat ovat rohkaistuneet ja edelläkävijäorganisaatioita on jo olemassa. Nyt ja jatkossa on kyse siitä, seuraavatko kaikki muut myös perässä ja kuinka pitkälle.

Mikä olisi paras tapa käynnistää arvokeskustelu?

Tämä riippuu luonnollisesti monesta asiasta: yrityksen koosta, rakenteesta, missä osassa organisaatiota on suurin jano arvoista puhumiselle, ja niin edelleen.

Yleisesti ottaen peräänkuuluttaisin kuitenkin viestintä- ja markkinointiosastojen vastuuta, jos kukaan muu ei keskustelua aloita. Viestinnän tehtävänä on pukea sanoiksi se, mitä tehtävää yritys tai organisaatio tällä pallolla toteuttaa, miksi se sitä toteuttaa ja mikä erottaa sen muista vastaavista toimijoista. Näitä kysymyksiä pitäisi esittää hanakasti johdolle jo markkinointia ajatellen: jos emme edusta mitään muuta kuin omaa etuamme, miksi kukaan valitsisi meidät?

Kun johdolta saadaan mandaatti puhua arvoista, voidaan edetä keskustelemaan asiasta laajemmin henkilöstön kanssa. Tällöin esiin alkaa hyvin todennäköisesti nousta epäkohtia, negatiivisia kokemuksia, organisaatiorakenteen rattaisiin jumittuneita ideoita ja muuta sellaista. Tätä ei pidä säikähtää, vaan syleillä: arvoista voi todella puhua ja niitä määritellä vasta, kun henkilöstö on saanut purettua ongelmansa eikä myöskään johdolla ole liian ruusuista kuvaa siitä, katsovatko kaikki organisaatiossa samaan suuntaan.

Arvokeskustelun aloittamiseen liittyy se haaste, että johto ei näe arvojen kuvaamiselle tarvetta.

Se on valitettava, mutta toisaalta myös ymmärrettävä hidaste. Monesti johto keskittyy vahvasti liikevaihtoon ja kasvulukuihin – kuten tietysti pitääkin! Ilman kestävää kulurakennetta ja tuottoa ei pian ole myöskään koko liiketoimintaa.

Tällaisissa tilanteissa arvoja kannattaa lähestyä korostamalla niiden tuomia mahdollisuuksia liiketoiminnalle. Esittele caseja, joissa arvojohtaminen on tuonut myönteistä näkyvyyttä ja sitä kautta parempaa tulosta. Aseistaudu tutkimustuloksilla ja luvuilla siitä, kuinka paljon motivoituneempia ja sitoutuneempia työntekijät ovat, kun he allekirjoittavat yrityksen arvomaailman. Kun arvopohjaisuus voidaan perustella kilpailuetuna, johtokin alkaa ymmärtää sen tarpeellisuuden.

Kuluttajatutkimukset voivat myös toisinaan sytyttää tulen takamuksen alle. Arvopohjaiset ja sen mukaan toimivat brändit usein tunnistetaan ja muistetaan samaa kokoluokkaa olevia kilpailijoitaan paremmin.


Katso webinaaritallenne täältä:

merkityksen aikakausi webinaaritallenne