Sosiaalisen median mittaaminen – miten ja kuinka usein?

Sosiaalisen median mittaaminen on epäilemättä tärkeää, mutta miten organisaation sosiaalisen median kanavien suoriutumista tulisi mitata viikko-, kuukausi- ja kvartaalitasolla?

Viikkotaso

Jokaisen sosiaalisen median ylläpitäjän on hyvä tehdä peruskatsaus organisaation omiin somekanaviin viikoittain. Katsauksesta saatua tietoa tulee systemaattisesti hyödyntää tulevien viikkojen sosiaalisen median päivitysten suunnittelussa sekä resursoinnissa.

● Sisällöt: Mitkä ovat olleet omien kanavien parhaat sisällöt?

sisällöt-mittaaminen

● Someaspa: Miten someaspa pärjää? Mikä on sosiaalisen median asiakaspalvelun keskimääräinen vastausaika, vastausprosentti ja vastattujen viestien määrä? Onko meillä riittävästi resursseja someaspan ylläpitoon?

someaspa

● Mitä muut meistä puhuvat?: Mitä tuotteista ja organisaatiosta puhutaan omien kanavien ulkopuolella, ja minkä sävyistä keskustelu on ollut? Mistä positiivinen tai negatiivinen keskustelu on johtunut?
● Engagement: Mikä on ollut sosiaalisen median tavoittavuus, ja miten ihmiset ovat reagoineet sisältöihin? Miten tämä on muuttunut viime viikoista, ja mistä muutokset johtuvat?

“Someammattilaisen tulee katsoa lukujen taakse ja löytää syy-seuraussuhteita, joiden avulla kehitys on mahdollista.”

Kuukausitaso

Kuukausittaisella tasolla on hyvä perehtyä omien tilien lisäksi myös kilpailijoiden tekemiseen sekä alalla tapahtuneisiin muutoksiin. Kuukausittaisen katsauksen tarkoituksena on ohjata tekemistä oikeaan suuntaan ja raportoida eteenpäin aikaansaadut tulokset.

● Vertailu kilpailijoiden tekemiseen:
○ Miten paljon kilpailijat ovat tuottaneet materiaalia eri sosiaalisen median kanaviin, ja mitkä näistä sisällöistä ovat olleet erityisen onnistuneita? Mitä voimme oppia näistä sisällöistä?
○ Miten vertaudumme somen perusmittareilla kilpailijoihin, ja mitkä ovat merkittävimmät muutokset luvuissa? Mistä muutokset johtuvat?
○ Mitä kilpailijoista on kirjoitettu meille tärkeissä sosiaalisen median kanavissa, kuten esimerkiksi blogeissa sekä Twitterissä?
○ Ovatko kilpailijat saaneet erityisen positiivista tai negatiivista palautetta somessa? Voimmeko ottaa tästä opiksemme esimerkiksi tuotekehityksessä tai asiakaspalvelussa?

kilpailija vertailu
kilpailija vertailu2

● Mielenkiintoiset teemat alalla: Mitkä ovat olleet alan kiinnostavimmat keskustelut somessa, ja miten voisimme hyödyntää tätä tietoa omassa viestinnässämme? Voimmeko palvella kohdeyleisöä esimerkiksi blogipostauksella tai videolla?
● Uudet mielipidevaikuttajat: Löytyykö someseurannan avulla uusia mielipidevaikuttajia alalta, joita meidän tulisi seurata? Voisimmeko tehdä näiden henkilöiden kanssa yhteistyötä?
● Omat someonnistujat: Kuka henkilökunnasta on onnistunut somessa erityisen hyvin, ja miten voisimme hänet siitä palkita?
● Somen tuottama myynti: Miten paljon olemme saaneet liidejä ja kauppaa somesta? Kuinka suuri osuus myynnistä on tullut kokonaan tai osittain sosiaalisen median avulla?
● Somen resurssitilanne: Olemmeko saavuttaneet meille asetetut tavoitteet, ja onko meillä oikea määrä resursseja käytössä?

Kvartaalitaso

Kvartaaleittain keskitytään ideointiin, uuden suunnitteluun ja vanhasta luopumiseen.
Saammeko tuloksia aikaan valituilla somekanavilla vai tulisiko meidän miettiä kanavavalintoja uudelleen?

● Somekanavien arviointi: Onko markkinoille tullut joitain uusia mielenkiintoisia sosiaalisen median kanavia, joita meidän kannattaisi kokeilla? Onko meillä mahdollisuus tuottaa mielenkiintoista sisältöä uuteen kanavaan? Onko kilpailija onnistunut käyttämään jotain kanavaa erityisen hyvin?
● Resurssit oikeassa paikassa? Käytämmekö resursseja fiksuihin asioihin? Onko jokin sisältötyyppi sellainen, joka ei tuota lisäarvoa kohderyhmälle? Olemmeko niissä kanavissa, joissa toimialan keskustelu käydään luontaisesti?

kvartaalitaso-mittaaminen

Kirjoittaja toimii Meltwaterilla sosiaalisen median asiantuntijana auttaen eri organisaatioita asettamaan tavoitteet somelle sekä tehostamaan sosiaalisen median tekemistä. Artikkelin kuvituksessa on käytetty Meltwater Engage-palvelusta saatavia kuvaajia.

Jos koet sosiaalisen median mittaamisen haastavaksi, ota yhteyttä:

Senni Niemi
senni.niemi@meltwater.com
050 439 1579
Twitter @senni_niemi

Nykypäivän B2B-myynti – kun pelkkä liidi ei riitä

Markkinoilla puhutaan paljon avoimen datan hyödyntämisestä potentiaalisten asiakkaiden ja heidän ostoikkunansa aukeamisen tunnistamiseen. Me Meltwaterilla seuraamme työkaluillamme perinteisiä signaaleja ostoikkunan aukeamisesta mm. uutista, sosiaalista mediasta ja muista avoimista tietolähteistä, kuten julkisen sektorin päätösasiakirjoista tai yritysten nettisivujen muutoksista.

Hankintaliidi

Tunnistettuaan liidin ja bookattuaan kohtaamisen myyjä törmää ongelmaan, miten vakuuttaa asiakaskohtaamisessa, sillä tuossa vaiheessa tavattavasta yrityksestä saatava data on jo käytetty. Tässä kohtaa tueksi tulee jatkuva ja johdonmukainen toimialaseuranta.

Keskutellessaan esimerkiksi ruoka- ja välinehuoltopalveluita tarjoavan kunnallisen liikelaitoskuntayhtymän kanssa on äärimmäisen tärkeää, että myyjä tietää ja ymmärtää sote-uudistuksen viimeisimmät muutokset juuri heidän näkökulmastaan ja rakentaa tuota kautta luottamusta asiakkaan kanssa. Tässä kohtaa ei enää auta, että myyjä tietää ainoastaan asiakkaan liikevaihdon tai muut perustiedot.

Toimiala

Tällä hetkellä Suomen reilun 25 miljoonan euron mediaseurantamarkkinalla toimii kourallinen yrityksiä, joista liikevaihdolla mitattuna Meltwater on toiseksi suurin. Kaksinumeroisen pysyvän kasvun kannalta avainasemassa toiminnassamme on asiakaskeskeisyys. Panostamme asiakaskohtaamiseen jo ennen ensimmäistä kontaktia paneutumalla asiakkaaseen ja heidän toimialaansa mahdollisimman hyvin.

Pekka Hyvärinen
Twitter: @PekkaHyvarinen
pekka.hyvarinen@meltwater.com

Mitä työntekijälähettilyys on ja ei ole?

Työntekijälähettilyys ei ole…

Pakotettua tekemistä

Työntekijälähettilyys ei synny pakottamalla, eikä siihen ole lain mukaan edes mahdollisuuksia, sillä yrityksen lähettiläs käyttää välineinään omia henkilökohtaisia kanaviaan. Lähettiläs ei siis ole se, joka kirjoittaa firman blogiin tai päivittää Linkedin-sivua, vaan se, joka tuottaa ja/tai jakaa yritykseen liittyvää sisältöä omassa profiilissaan esim. Facebookissa, Twitterissä tai Linkedinissä.

Vaikka ei puhuttaisikaan varsinaisesta pakottamisesta, vaan rohkaisemisesta ja palkitsemisesta, silti lähettilyyttä ei voida vaatia eikä odottaa työntekijältä. Jos työntekijä ei halua käyttää omia profiileitaan lähettilyyteen syystä tai toisesta, se hänelle suotakoon. Useimmiten syy kuitenkin piilee siinä, että potentiaalinen lähettiläs ei allekirjoita yrityksen toimintatapoja tai ei muutoin halua henkilöityä firmaan mitenkään. Taustalla on siis monesti yrityskulttuuriasia.

Spämmäämistä

Toisinaan kuulen epäileviä kommentteja siitä, että eikös tällainen yrityssisällön jakelu ole ärsyttävää sille altistuvien mielestä. Miksi ihmeessä olisi? Jos sisältö on laadukasta ja minulle merkitsevää, ilman muuta haluan kuluttaa sitä, olipa sen alkuperäinen lähde mikä tahansa. Sisältö itsessään toki voi aiheuttaa monenlaisia tunteita ja niin tehdessään se on onnistunut tehtävässään. Sosiaalisen kuluttajan aikakaudella ei tarvitse pelätä tunteiden herättämistä. Tunteet vievät potentiaalisen asiakkaasi kassalle saakka.

Olen myös bongannut oikeasti spämmääsiseksi tulkittavaa lähettilyyttä. Näissä tapauksissa on useimmiten kyse siitä, että organisaatioon on juuri saatu luotua lähettilyyden malli ja siihen päälle otettu jokin ohjelmisto lähettiläiden käyttöön. Sitten uudenkarheat advokaatit jakavat kaikkea mahdollista, koska siitä saa pisteitä ja koska asiasta on innostuttu. Into on hyvä juttu, mutta kannattaa miettiä, miltä se näyttää, kun 25 saman firman työntekijää jakaa saman sisällön, täsmälleen samalla nostotekstillä, samaan aikaan ja vieläpä samassa kanavassa. Jep, se näyttää spämmäämiseltä.

Työntekijälähettilyys on…

Aitoa innostusta

Kun porukka oikeasti uskoo asiaansa ja on innostunut jokapäiväisestä leivästään, lähettilyys seuraa itsestään. Tällöin yrityksen tehtävänä on järjestää innokkaalle henkilöstölleen paitsi laadukasta sisältöä jaettavaksi myös välineet, joilla jakaminen on helppoa ja palkitsevaa. Kun lähettilyys pelillistetään ja tuloksista kerrotaan avoimesti kaikille, lähettilyyden into ei sammu heti ensimmäiseen kiiretilanteeseen.

Jotta kaikki tietävät, mitä tekevät, on syytä harkita myös verkko- ja sisältöstrategiaa sekä yhteistä kouluttautumista. Pelkällä johdolta tulevalla sähköpostiviestillä ei päästä sellaisiin tuloksiin, joita vakavasti otettava markkinointisuunnitelma määrittelee. Lähettilyys on osa markkinointi-, viestintä- ja myyntistrategiaa. Älä jätä sitä kellumaan omaksi autioksi saarekseen keskelle merta, sillä sinne se unohtuu helposti ja pian.

Tehokasta markkinointiviestintää

Kun lähettilyys suunnitellaan ja toteutetaan ajatuksella, sekä tarjotaan sitä varten näppärät välineet, tulokset voivat olla yllättäviä. Esimerkkinä 10 hengen organisaatio, jossa lähettilyytä kannustetaan ja tuetaan – näinkin pieni porukka voi helposti tavoittaa 3 kuukaudessa 80 000 silmäparia ja lähes 2000 uniikkia klikkiä omalle sivustolleen, vaikka jokainen toteuttaa lähettilyyttä omalla frekvenssillään ja tavallaan. Nämä luvut olisivat jääneet saavuttamatta, mikäli sama organisaatio olisi luottanut vain brändin omaan markkinointiviestintään verkossa.

Tehokkuudella on kuitenkin reunaehtonsa: homman pitää olla suunnitelmallista, ohjattua, kannustettua ja asian pitää olla sisäisessä keskustelussa mukana päivästä ja viikosta toiseen.

Jos kaipaat jeesiä työntekijälähettilyys-ohjelman laatimiseen, ota ihmeessä yhteyttä.

Kirjoittaja on Grapevinen toimitusjohtaja Marika Siniaalto.
Twitter: @MarikaSiniaalto