LinkedIn-webinaarin kysymykset ja vastaukset

Järjestimme torstaina 23.2. Meltwaterin kanssa ilmaisen Linkedin-aiheisen webinaarin. Osallistujia oli mukana kiitettävän paljon, mutta samalla kysymysten tulva oli sen verran runsas, että läheskään kaikkiin kysymyksiin ei ehditty lähetyksessä vastata. Kysymyksiä tuli kymmenittäin, ja tähän on nyt kerätty yleisimmin kysytyt kysymykset vastauksineen. Ihan kaikkia kysymyksiä ei ollut mahdollista käydä tässä yksityiskohtaisesti läpi, mutta kaikki yleisimmin kysytyt aihealueet on tässä koottu yhteen. 

Suomalaisten käyttäjien jakauma maantieteellisesti?

Aika tarkkaan 520.000 suomalaista on täyttänyt profiiliinsa postinumerotiedon, jonka perusteella voidaan päätellä suomalaisten käyttäjien jakauma. Hieman vajaa puolet siis ei tietoa ole profiiliinsa lisännyt, mutta voidaan olettaa maantieteellisen jakauman olevan samaa luokkaa. 

Ahvenanmaa: Alle 1.000 käyttäjää eli alle 0.2% kaikista suomalaisista Linkedinin käyttäjistä
Lappi (Kemi, ROI): 7.000, 1.3%
Pohjois-Suomi (Oulu, Kajaani, Ylivieska): 30.000, 5.85
Itä-Suomi – (mm. Imatra, JNS, Kuopio, LPR, Mikkeli, SLN): 33.000, 6.3%
Lounais-Suomi – (Turku, Pori): 53.000, 10.2%
Länsi ja Keski-Suomi (mm. JKL, TRE, SNJ, Vaasa, Kokkola): 97.000, 18.7%
Etelä-Suomi (mm. HKI, Espoo, Vantaa, HML, Forssa): 300.000, 57,7%

Yht. n. 520.000

Suomalaisten käyttäjien määrä vs. muut Pohjoismaat?

Linkedinissä on jo useamman viikon ajan ollut pieniä ongelmia tilastotyökalun kanssa, joten tällä hetkellä sieltä löytyviin lukuihin on syytä suhtautua suurella varauksella (ja epäilyllä). Esimerkiksi tänään Linkedinissä on työkalun mukaan mennyt miljoonan käyttäjän raja poikki, mutta tämä ei tasaisen tahdin taulukolla seurattuna voi pitää paikkansa. Tällä hetkellä tasaisella kasvutahdilla saavutetaan miljoonan käyttäjän raja n. huhtikuun 3. viikon tienoilla. Todellinen suomalaisten käyttäjien luku on liki 980.000. Viimeinen tilastotyökalun virallinen ja oikealta vaikuttava luku on 970.000, joka tuli täyteen jo muutamia viikkoja sitten. 

Alla Pohjoismaiden käyttäjämääriä absoluuttisina viimeisen varmistetun tiedon mukaisina lukuina, sekä prosenttilukuina suhteutettuna maiden väkilukuun.

Suomi 970-980.000 (n. 17,5% väkilukuun suhteutettuna)
Ruotsi 2,8 miljoonaa (29% väkilukuun suhteutettuna)
Norja 1,8 miljoonaa (34,3%)
Tanska 2,2 miljoonaa (38,3%)

Kuten huomaatte, Suomi tulee aika paljon perässä muita maita… Paljon on siis vielä kasvuvaraa! 

Esimerkki hyvästä henkilöprofiilin otsikkokentästä ja taustakuvasta?

Ehkä paras kansikuva löytyy Iron Maiden bändin laulajalta, Bruce Dickinsonilta. Suomessa Metsähallituksen Heli Harjulan kansikuva toimii myös hyvänä esimerkkinä. Muista kuitenkin että vanhan mallisessa profiilissa kansikuva on helpompi asemoida ja paremmin näkyvissä, kun taas uuden mallisissa profiileissa siitä näytetään selkeästi vähemmän. Myös se, millaisella päätelaitteella, selaimen zoomauksella, ja varsinkin sovelluksilla käytettäessä, kuva skaalautuu hyvin eri tavoin. 

Taustakuvassa on tärkeää luoda ensivaikutelma siitä osaamisesta tai niistä tuotteista ja palveluista joita haluat Linkedinissä markkinoida. 

Otsikkokenttä, uuden mallisissa profiileissa Intro-kentäksi kutsuttu alue, on erittäin tärkeä osa profiilisiasi. Mielestäni oma otsikkokenttäni on siinä mielessä hyvä esimerkki, että siinä on tuotu hyvin selkeästi esille kaikki ne asiasanat ja fokusalueet, jotka koen tällä hetkellä tärkeiksi omassa tekemisessäni.

Suomesta löytyy paljon hyviä esimerkkejä loistavista otsikkoteksteistä, mutta pääasia on, että siitä löytyy sekä tämänhetkinen tittelisi ja työnantajasi (tai työnhakufraasi), että niitä asiasanoja joilla haluat tulla löydetyksi ja jotka houkuttavat lukijaa avaamaan profiilisi, jos aihealue häntä jotenkin koskettaa. 

Miten yritysprofiilia ja Showcase-sivua saadaan nostettua hauissa?

Yritysprofiilia tai Showcase-sivuja ei juurikaan pysty hakukoneoptimoimaan, kuten pystyy henkilöprofiileja, mutta hyvä ja jatkuva sisällöntuotanto on lähtökohta yritysprofiilin löydettävyydellä ja saamalle huomionarvolle. Jos saamme työntekijät seuraamaan sivua ja reagoimaan (tykkäys, jako, kommentit) positiivisesti sen sisältöihin, tavoittavuus on totta kai huomattavan eri tasolla. Päivityksille voidaan ostaa näkyvyyttä sponsorointien muodossa, ja tällöin viesti voidaan kohdentaa hyvin tehokkaasti juuri oikealle kohdeyleisölle. 

Yritysprofiileja ei seurata läheskään niin aktiivisesti kuin henkilöitä, mutta pikku hiljaa ja yleensä oman verkoston tai työntekijöiden kautta tavoittavuus lähtee pikku hiljaa kasvuun. Oikotie onneen on tässä kohtaa jatkuva hyvä sisällöntuotanto ja sen pieni buustaaminen mainonnan kautta. 

Voiko googlen kuvahausta löydettyjä kuvia käyttää blogipäivityksissä vai pitääkö kuviin olla omistusoikeus?

Kuvahaun kautta löydetyt kuvat eivät lähtökohtaisesti ole vapaassa käytössä, vaan kuviin liittyy tekijänoikeuksia, joita pitää kunnioittaa. On kuitenkin kymmeniä erilaisia kuvapalveluita, joiden kuvia voidaan käyttää vapaasti ei-kaupalliseen käyttöön, ja rajallisesti kaupalliseenkin käyttöön, vähintäänkin pienen käyttömaksun myötä. Googlen kautta voidaan toki myös hakea lisenssivapaita kuvia, esim. käyttämällä hakukriteerinä Creative Commons -asiasanoja. 

Kun blogiartikkeleita kirjoitetaan Linkediniin, mikä olisi hyvä mitta?

Blogiartikkelit ovat Linkedinissä usein hieman tiiviimpiä kuin vaikkapa yrityksen blogissa kirjoitetut artikkelit, mutta mitään selkeää määrämittaa ei ole. Pitkät toimivat aivan yhtä hyvin kuin lyhyetkin, kunhan henkilön jakama tieto on lukijalle kiinnostavaa. Eli asiantuntijuutta jakavaa, ei myyvää! Voisi toki yleistää, että somessa ihmisillä on infoähky, kun viestintää tulee joka tuutista ja paljon, ja siksi lyhyemmät jutut saavat hieman enemmän huomiota kuin pitkät. Ja totta kai kuvilla ja muulla visuaalisuudella on paljon merkitystä! 

Hyvänä esimerkkinä erityisen lyhyestä sisällöntuotannosta käyttäisin asianajaja Ilkka Aalto-Setälän Linkedin-blogauksia, joissa on tiukkaa asiaa joskus hyvinkin minimalistisessa muodossa. Kirjoitukset löytyvät täältä ja täältä.

Maksulliset mainospaketit? Miten pääsee mainostamaan?

Mainonnanhallintapaneli löytyy täältä

Erilaisia mainonnan vaihtoehtoja on paljon, mutta yleisimmät ovat:
 
• Text Ads, eli sivupalkkimainonta, kovin tehotonta
• Sponsoroidut statuspäivitykset, usein hyvinkin tehokkaita
• Sponsoroidut InMailit eli Linkedinin sisäiset sähköpostit. Niiden tehosta ei Suomessa ole vielä paljon kokemuksia, mutta viestikohtainen hinta on mielestäni hieman kova, toisaalta tiedän yrityksiä joilla avausprosentti saattaa olla jopa 50%, joka on huikea! Eli vain testaamalla tiedät toimiiko sinulle, ja mikä ROI viesteille saadaan.
• Life-välisivu, korvasi entisen Careers-välisivun. Hyvin hintava, mutta merkittäviä parannuksia aiempaan. Suosittelisin kuitenkin ennemmin käyttämään Showcase-sivuja samaan tarkoitukseen. Ks. esim. Lassila & Tikanoja, Digia, M-Files, jotka kaikki ovat keksineet käyttää Showcase-sivuja samaan tarkoitukseen, ja saavat helposti mitattavia tuloksia verrattuna Life-osioon. 
• Jobs-osio, työpaikkailmoitukset
• Muut mainonnan palvelut menevät Fonectan tai Linkedinin itsensä kautta. 

Yleensä Fonecta ja Linkedin hoitavat vain keissejä, joissa käytettävän rahan määrä on min. 5.000-10.000 euroa. Myös isommat InMail-paketit kannattaa ottaa tätä kautta, ja saat niihin tueksi erilaisia tukimateriaaleja, tilastoja, best practice -oppaita, jne. Käytä kuitenkin tarkkaa harkintaa, sekä Fonecta että Linkedin pyrkivät tekemään tulosta, ja silloin Sinulle ei aina tarjota halvinta ratkaisua, vaan heidän mielestään sinulle sopivinta. Ja ainakaan Linkedinin kohdalla tämä ei aina ole sinun etusi…
Linkedinin suomalaiset edustajat ovat yhtä lukuun ottamatta myyjiä, jotka ovat erikoistuneet myymään vain omaa palvelusettiään, eivätkä siis ole tuotespesialisteja eivätkä asiakaspalvelijoita. Se näkyy valitettavasti heidän kyvyssään tarjota kokonaisvaltaista ja neutraalia näkemystä asiakkaan tarpeisiin. Samaa voi sanoa Linkedinin omista kouluttajista, joita Suomessakin jonkun verran käytetään, heidän etunsa on eri kuin asiakkaan etu, ja se näkyy heidän antamissaan neuvoissa profiilien luontiin ja sisältöihin liittyen. 

Mikä on Fonecta rooli Linkedin-mainonnassa?

Fonectalla on yksinoikeus myydä Suomessa Linkedinin markkinointipalveluja. Toki monet erilaiset yritykset viestintä- ja mainostoimistoista alkaen tarjoavat sinulle Linkedin-markkinointia, mutta nekin hoitavat asiansa Linkedinin tai Fonectan kanssa, tai käyttävät em. mainonnanhallintapanelia tuottaakseen sinulle palveluitaan. Pystyisit siis tekemään saman asian ihan itsekin. 

Kustannustehokas tapa kontaktoida kotimaisten viestiyritysten päättäjiä?

Ensin pitäisi tunnistaa kohderyhmän attribuutit ja laatia jonkinlainen ostajapersoona(t) kohdeyleisöstä. Pitäisi pyrkiä tunnistamaan missä kohdeyleisö liikkuu (Linkedinin sisällä), mistä ovat kiinnostuneet, miten heitä kannattaisi lähestyä, jne. Sen tarkemmin kohdeyleisöä tässä määrittämättä, lähtisin liikkeelle kahdesta suunnasta;
a) missä Linkedin-ryhmissä kohdeyleisö liikkuu, miten pääsen tuottamaan heitä kiinnostavaa materiaalia ko. ryhmään ja sitä kautta herättämään keskustelua
b) millä tunnistan kohdeyleisön mainonnanhallintapanelin kriteerien mukaisesti, pystynkö kohdentamaan viestini heille kohtuullisella rahankäytöllä. 

Mainonnan kohdentaminen uudessa Linkedin-versiossa?

Mainonnan kohdentaminen sekä uudessa että vanhassa versiossa on täsmälleen samanlaista ja samoin kriteerein tapahtuvaa. Eli käytössä on 15 kriteeriä kohdentamiseen. Vaihtoehtoja kohdentamiseen on usein vähintään pari erilaista, ja kannattaakin kokeilla paria eri kriteeristöä ja jakaa mainosbudjetti eri kohderyhmille, sekä seurata tavoittavuutta eri kriteerein. Kun parempi (paras) kriteeristö löytyy, satsataan jatkossa juurikin siihen kohdeyleisöön. Myös mainosten variointi, A/B-testaus, on hyvä tapa haarukoida toimivuutta valitussa kohdeyleisössä. Valitettavasti tässä ei aika ja tila riitä käymään läpi kohdentamisen parhaita käytänteitä. 

Onko Linkedinillä “non-profit” hintoja?

Yhdysvalloissa on, muualla ei. Yhdysvalloissa on myös NGO-sektorille tarkoitettuja erityispalveluja, joita muualla ei ole saatavissa. 

Kuluttajamainonnan määrä Suomessa?

Kuluttajamainontaa on alkanut Linkedinissä näkymään kasvavassa määrin viime syksystä alkaen. Eli yllättävän myöhään, kun ajatellaan kuinka laaja joukko helposti tunnistettavia suomalaisia palvelusta löytyy. Käyttäjiä on kokonaismäärältään hieman vähemmän kuin esim. Twitterissä ja Instagramissa, mutta kohdennuskriteeristö on huomattavan paljon parempaa. Odotan kuluttajamarkkinoinnin eri muodoissaan jalkautuvan Linkediniin runsain mitoin tämän vuoden aikana. Tällä hetkellä erityisen aktiivisia tällä sektorilla ovat Suomen standup-klubi ja Toyota. 

InMailit vs. Sponsoroidut Inmailit?

Kummassakin on etunsa, mutta jos kohderyhmä on vähänkään kookkaampi, niin sponsoroidut InMailit. Tavalliset InMailit ovat hyvin kalliita yksitellen ostettuina, kohtuuhintaisia palvelupakettien yhteydessä (esim. Sales Navigator, Talent Finder), mutta edullisia sponsorointien muodossa. 

Lomakkeen täyttäminen Linkedin-profiilitiedoilla?

Linkedinin itse hyvin aktiivisesti käyttämä Autofill-toiminto on kenen tahansa helposti hyödynnettävissä täällä.

Kysymys kuuluukin, mitä lisäarvoa se tuottaa, tarvitsetko vain ko. lomakkeen sallimat tiedot, vai jotakin enemmän? Jos tämä on juurikin se oikea tietomäärä, niin tekeehän se asioista helpompaa…

Miten pääsee hyödyntämään CRM-listoja?

CRM-listoja ei vielä pysty hyödyntämään, mutta toiminto on tulossa lähikuukausien aikana, niin kuin monia muitakin uusia markkinoinnin palveluja. Jos tarpeeksi maksaa, niin Linkedin voi mainontaa näin kohdentaa jo nyt, mutta tällöin käytettävän rahan täytyy olla huomattavan suuri, että pääsee edes keskusteluyhteyteen aiheesta. 

Jatkossa erityisesti Microsoftin CRM (Dynamics) työkalujen käyttäjät voivat sekä tuoda CRM:stä kohdelistoja Linkediniin, että viedä suoraan Linkedinistä tietoja CRM:ään. Tähän liittyen esim. Lead Generation Formit ovat tulossa Linkedinin sisälle, ja niillä kerättyä dataa voidaan viedä suoraan (Microsoftin) CRM:ään. Jatkossa ei siis tarvetta erillisille laskeutumissivuille, jos tarkoitus on kerätä Linkedinin käyttäjiltä kontakti- tms. tietoja. 

Miten Facebookin työpaikkailmoitukset ja “ammattimaistuminen” vaikuttavat Linkediniin?

Eivät juurikaan. Vaikka Facebook ja Linkedin lähentyvät toisiaan toiminnollisuuksien osalta, niiden käyttötapa ja erityisesti henkinen ero on niin suuri, että tuskin näemme suuntaan tai toiseen suurta vaikutusta. 

Miten pääsee näkemään oman profiilinsa sellaisena kuin se muille näkyy?

Oma profiili nähdään vanhanmallisessa profiilissa View my profile -napista, uudenmallisessa profiilissa tämä toiminto on poistunut. Voit toki tutustua julkiseen profiiliisi Public profile -napin kautta, ja näkymä on aika tarkkaan sama kuin minkä suorat kontaktisi näkevät profiilistasi (pieniä eroja), mutta parhaan tuloksen saat pyytämällä kaveria (suoraa kontaktia) näyttämään profiilisi sinulle. 

Suoraan sanottuna sillä ei ole juurikaan merkitystä millaisena profiilisi näytetään verkostollesi, Linkedin kun kuitenkin rajaa näkyvyyttä eri verkoston tasojen mukaan ja ihmiset näkevät siitä hyvin erilaisia versioita. Kunhan pidät huolen siitä että profiilisi on ajan tasalla ja olet tuottanut sinne runsaasti osaamistasi kuvaavaa sisältöä, niin pärjäät mainiosti. 

Mistä löydän ohjeistusta Linkedinin hyödyntämiseen ammatillisesti?

Käy lataamassa itsellesi ilmainen Linkedin Megaopas, jossa on kuvattu kaikki profiilin perustoiminnollisuudet henkilöprofiilin sisällöntuotannosta yritysprofiileihin, Showcase-sivuihin, Jobs-osioon sekä työnantajan että työnhakijan näkökulmista, ryhmistä bloggaamiseen, ja monia muita.

Megaoppaan yhteyteen tuodaan pian ensimmäinen lisäosa, jostaa löytyy uusimmat tiedot Linkedinin uudesta käyttöliittymästä! 

HUOM! Linkedinin muuttuessa jatkuvasti, kannattaa tilata uutiskirje joko Megaoppaan lataamisen yhteydessä tai suoraan osoitteesta tom.laine@somehow.fi ja saat inboksiisi päivitetyt tiedot aina uusimmista Linkedinin ominaisuuksista, sekä niin ilmaisista webinaareista kuin maksullisistakin koulutuksista. 

Tsemppiä Linkedinin hyödyntämiseen! 

Unohda sivulatauksien mittaaminen – 4 kävijäseurannan tärkeimpää mittaria

Markkinoinnin analytiikka kehittyy jatkuvasti, ja tässä kirjoituksessa kerrotaan alan viimeaikaisista trendeistä liittyen mittaamiseen. Jos haluat tietää enemmän markkinoinnin avainmittareista, lue ilmainen e-kirjamme The Keys to the Kingdom: Making Marketing More Data-Centric.

Internetin alkuajoista asti verkkosivuilla vierailua on mitattu jollain tavalla. 90-luvulla kyseltiin verkkosivulta ladattujen tiedostojen, hittien, määrän perään. Internetin kehityksen ja analytiikan parantumisen myötä alettiin puhua hittien sijaan sivulatauksista. Sivulatauksista puhumisessa ei ole mitään väärää, päinvastoin sivulatausmäärien tunteminen on hyödyllistä tietoa, mutta silloin kun halutaan ymmärtää yleisöä tai myydä mainostilaa, tarvitaan tarkempaa tietoa.

Siksi moni kävijäseurantaan vähänkin perehtynyt on siirtynyt sivulatauksien mittaamisesta pidemmälle. Mutta jos sivulataus on passé, mitä sen tilalle? Ei ole yhtään mittaria, joka yksin voisi ratkaista kaikki ongelmat. Sivulataustakaan ei olisi pitänyt nostaa niin tärkeään asemaan kuin se web-analytiikassa nyt on, mutta niin vain kävi. Yhden mittarin sijasta olisi viisasta aloittaa yhdistämällä neljä mittaria: osallistuminen, keskimääräinen sivuilla vietetty aika, keskimääräinen sivun vieritys (scroll depth) ja klikkaussuhde eli CTR (Click Through Rate).

Osallistuminen

Jokaiselle verkkosivun elementille tulisi antaa osallistumista mittaava luku, jonka laskutapa on selvillä niin verkkosivujen omistajalle kuin mainostajallekin. Suosituksena on, että osallistumista mittaava luku ottaisi huomioon ainakin seuraavat asiat: keskimääräinen sivuilla vietetty aika, keskimääräinen sivun vieritys ja klikkaussuhde.

Miksikö juuri nämä kolme mittaria? Koska ne ovat parhaat tavat saada tietoa kävijöiden toiminnasta verkkosivuilla. Kuinka pitkään he viipyvät sivulla, kuinka pitkälle he vierittävät sivua ja klikkaavatko he sivuilla olevia painikkeita ja linkkejä. Nämä yhdessä kertovat paljon käyttäjien osallistumisesta heidän vieraillessa verkkosivuilla.

Keskimääräinen sivuilla vietetty aika

Se, kuinka kauan sivulla vietetään aikaa, on olennainen tieto, kun halutaan saada selville kävijän kiinnostusta. Mittaustavan tulee toki olla tarpeeksi kehittynyt, ja sen pitää mitata vain aktiivista sivullaoloaikaa – kuinka monesti olet avannut välilehteen sivun, jonka olet sitten unohtanut pitkäksi aikaa? Mittarilla tulisi saada myös tietoa esimerkiksi siitä, kuinka pitkään käyttäjät ovat katselleet jotain tiettyä sivun osaa.

Keskimääräinen sivun vieritys

Tieto siitä, kuinka pitkälle käyttäjät sivua vierittävät, on myös tärkeää osallistumisen mittaamisessa. Vierittämisnopeus yhdistettynä sivulla vietettyyn aikaan ovat asiakkaalle paljon arvokkaampaa kuin pelkästään tieto siitä, että käyttäjät vierittivät sivua 75 prosenttia. Kuinka nopeasti käyttäjä vieritti 75 prosenttia sivusta? Oliko käyttäjä sivulla niin kauan, että siinä ajassa ehtii lukea tekstin tai katsella sisältöä?

Klikkaussuhde, CTR

Yksi vähemmälle huomiolle jäänyt mittari osallistumisen mittaamisessa on tarkastella sitä, minne käyttäjät sivulla etenevät (jos etenevät ollenkaan). Sivun sisäisten klikkauksien seuraamisen arvo on helppo perustella, koska nämä käyttäjät todella ovat sivusta kiinnostuneita. Pelkästään klikkauksien määrän mittaamisen ohella on tärkeää pohtia myös sitä, miksi käyttäjät klikkaavat toisille sivuille: siksi, koska he eivät pitäneet siitä mitä he katselivat aikaisemmin, vai siksi, koska joku muu sisältö oli kiinnostavampaa? Tämän selvittämisessä on hyötyä kahdesta aiemmin mainitusta mittarista, sivuilla vietetystä ajasta ja sivun vierityksestä.

Mittareiden soveltaminen käytäntöön

Siirtyminen sivulatauksien seuraamisesta yllä mainittujen mittarien käyttämiseen ei tapahdu käden käänteessä, mutta se on kaiken vaivan arvoista. Vastahakoisuus saattaa liittyä ”näin meillä asiat aina tehdään” -ajatusmalliin, ja toisaalta verkkosivujen julkaisijat saattavat olla uusien mittarien suhteen varuillaan, koska ne näyttävät sivut huonommassa valossa kuin sivulataukset. Jos tilanne on juuri tämä, kannattaa kiinnittää huomiota siihen, millä tavoin sivujen osallistumista voisi parantaa. Ennemmin tai myöhemmin mainostajatkin viisastuvat (jotkut jo ovat viisastuneet) siitä, minkälaisilla sivuilla he haluavat mainoksensa julkaista, ja korkean osallistumistason sivut vetävät tässä tapauksessa pidemmän korren.

Niitä juuri oikeita mielipidevaikuttajia metsästämässä

Onko vaikuttajamarkkinointi jo pysyvä osa sosiaalisen median tekemistäsi vai oletko suunnittelut alkavasi tekemään sitä? Oletko tyytyväinen teidän vaikuttajaportfolioon vai olisiko aika tarkistaa löytyykö sieltä kaikki tämän hetken kuumimmat vaikuttajat? Tässä hyvät perusaskeleet kuinka aloittaa vaikuttajamarkkinointi, mukana myös muutama hyvä muistutus jo asiaan perehtyneille.

Vaikuttajamarkkinoinnissa on tärkeää löytää juuri sinun brändin kannalta oikeat mielipidevaikuttajat. Tiedämme, että seuraajamäärillä tai kanavilla ei niinkään ole merkitystä, sillä on tutkittu että 3% ihmisistä muodostavat 90% verkkovaikutuksesta (Traackr).

Vaikuttajia on erityyppisiä. Hyvin karrikoidusti vaikuttajat voidaan jakaa kolmeen ryhmään: globaaleihin vaikuttajiin (Justin Bieber), tietyn alan vaikuttajat (parhaita maailmassa tietyssä aiheessa) sekä lokaaleihin vaikuttajiin (saa vakuutettua kaveriporukan jonottamaan tiettyyn ravintolaan).

Ensivaikutuksen tärkeys vaikuttajamarkkinoinnissa on elintärkeää, sinulla on vain yksi mahdollisuus tehdä oikea vaikutus. On fiksua jakaa hieman tietoa yrityksestäsi tai brändisi some-tekemisestä, seuraajamääristä ja engagementistä. Sillä vaikuttajamarkkinointi on aina molempia osapuolia hyödyttävä suhde, tämä on ehkä merkittävä ero perinteisiin PR-suhteisiin verrattuna. Ensikontakti vaikuttajan kanssa tulee olla kaukana tavallisesta, hyvin persoonallinen ja aidosti vaikuttajalähtöinen, eli osoita kiinnostukseksi juuri häneen.

Etsi brändillesi juuri oikeat mielipidevaikuttajat

1. Kuuntele ja seuraa sosiaalista mediaa oikeiden hashtagien, avainsanojen ja brändisi kannalta kiinnostavien aiheiden saralta, jotta tutustut potentiaalisiin mielipidevaikuttajiin.

2. Etsi some-kanavien sisältä yhteisöjä, jotka puhuvat brändisi kannalta relevanteista teemoista (LinkedIn ja Facebook ryhmät, Twitter chatit) ja tunnista ryhmän aktiiviset vaikuttajat.

3. Tutki mediasivustoja, missä puhutaan markkinastasi ja toimialastasi. Etsi sieltä bloggaajia, analyytikoita ja journalisteja, jotka vaikuttavat toimialallasi.

4. Käy läpi blogeja, mediasivustoja, jopa kilpailijoiden sivuja löytääksesi vaikuttajia, keneen voit olla yhteydessä.

5. Priorisoi vaikuttajalista heidän vaikuttavuuden ja yleisön laajuuden perusteella. Seuraa jos vaikuttajat puhuvat muista markkinoidesi brändeistä, ei vaan kuullaksesi mitä he kertovat vaan myös miten he sen kertovat, jotta näet onko sinulla mahdollisuus olla heihin yhteydessä.

Erilaisia alustoja on tarjolla PR-tarkoituksiin, joissa halutaan löytää nopeasti paljon aihetta kaukaisestikin sivuavia vaikuttajia ja lähettää heille sähköposti. Tämänkaltainen massamarkkinointi on kuitenkin hyvin kaukana molempia osapuolia hyödyttävästä vaikuttajamarkkinoinnista. Meltwaterilla on tällä hetkellä markkinoiden ainoa vaikuttajatyökalu, jonka avulla voit löytää tietyn avainsanan perusteella merkittävät vaikuttajat ja suodattaa vaikuttajia viimeaikaiseen ja relevanttiin sisältöön pohjautuen.

Tutustu tarkemmin englanninkieliseen e-kirjaamme vaikuttajamarkkinoinnista tästä.

Suomessa on rakennettu vaikuttajamarkkinoinnin eettinen koodisto, joka on hyvä lähtökohta yhteistyölle. PING Ethics koodiston löydät täältä.

Digin ja somen trendit 2017 – webinaari

Tammikuun webinaarissa meillä oli asiantuntijana Grapevinen perustaja ja toimitusjohtaja Marika Siniaalto. Siniaalto tuo esille sanojensa mukaan parhaan arvauksen digipuolen tulevista suuntautumisista ja painotuksia, mihin päin ollaan menossa ja mistä ollaan menossa poispäin.

Ostokäyttäytymisen muutos

Muutos asiakkaiden ostokäyttäytymisessä on paljon puhuttu aihe, mutta edelleenkin monelle taholle epäselvä. Toivottavasti nämä tutkimustulokset tukevat päätöksentekoa ja suuntaavat tekemistä enemmän sinne missä asiakkaaseen voidaan vaikuttaa, eli verkkopuolelle. Eri tutkimusten yhteenvedossa voidaan todeta, että B2C-puolella 75% ostoprosessista on tapahtunut jo ennen kuin ollaan yhteydessä myyjään. Aalto Yliopiston teettämän myynnintutkimuksen mukaan 80% B2B-asiakkaista löytää myyjän itse. Nielsen Groupin tutkimuksen mukaan 33% luottaa brändeihin ja 90% luottaa tutun ihmisen suositukseen.

Ei voida myöskään luottaa pelkästään brändin tekemiseen, vaan henkilökohtaisuutta tulee myös vaalia. Ensin kannattaa laittaa laittaa henkilöbrändi kuntoon ja sitten aloittaa sosiaalinen myynti, eli olla läsnä sosiaalisessa mediassa auttamassa asiakasta ilman laskutusta, ollakseen uskottava, luotettava ja haluttava kumppani. Erään tutkimuksen mukaan 92% B2B-päättäjistä ostavat mieluiten mielipidejohtajalta. Saman tutkimuksen mukaan vain 17% ei häiriinny kylmäsoitoista.

Sisällön visuaalisuus

Video on ja tulee olemaan vahva ilmiö. Tärkeintä on kuitenkin sisältö ja suunnitelmallisuus. Tuotetaan ennemmin muutamia laadukkaita videosisältöjä kuin paljon huonoja tai keskinkertaisia otoksia. Keskeisintä on, kenelle videoita tehdään, miksi sitä tehdään ja mihin kanavaan, välineellä ei ole niinkään väliä, kunhan valaistus ja ääni ovat kunnossa. Videoista tulee harvoin viraaleja ilman mainostamista ja kampanjoita. Kannattaa muistaa, että videotuotanto ei pääty siihen, kun video on valmis, vaan ihmiset pitää myös saada katsomaan se.

Lisättyä todellisuutta aletaan toivottavasti Pokemon Go:n lisäksi hyödyntämään erityisesti verkkokaupoissa ja opetuksessa. Virtuaalitodellisuutta hyödynnetään jo nyt mm. huvipuistoissa, treenatessa ja Discovery Channel luonto-ohjelmissa.

Vaikuttavuus

Vähemmän on enemmän. Laatu tulee aina ennen määrä. Suunnitelmallisuus ja ammattitaito takaavat laadun, ja tekemisen tulee aina peilautua liiketoiminnan tavoitteisiin. Diginatiivin palkkaaminen vastaamaan yrityksen sisältöjen vaikuttavuudesta ei monessa tapauksessa ole aina paras ratkaisu. Kehittyminen on oleellisinta laadun takaamiseksi. Ei riitä, että tietää mitä nyt tehdään, vaan tulee myös tietää mitä puolen vuoden päästä kannattaa tehdä. Rahaa ei kannata unohtaa, sillä ilman maksettua näkyvyyttä ei sisältöjä kannata tänä päivänä tuottaa. Tärkeämpää on saada kiinni sata relevanttia kuin tuhat epärelevanttia kontaktia. Toistamista ei kannata unohtaa, samaa sisältöä voi hyödyntää useassa eri kanavassa kuten somessa, sähköpostissa ja verkkosivuilla. Vaikuttavuuteen liittyy myös jatkuva mittaaminen, niin sanottu kasvuhakkerointi (growth hacking) ja ketterä tekeminen. Ensin tulee lähteä liikkeelle liiketoiminnan tavoitteista, mihin suuntaan ollaan menossa, mitä verkossa ja somessa tulee tapahtua, jotta liiketoiminnalliset tavoitteet saavutetaan. Sitä kautta mittarit voidaan kootaa jokaisen oman tekemisen perusteella esimerkiksi someen, verkkosivuille ja CRM:ään. Näiden mittareiden analyysi ja kehitys on operatiivisen toiminnan kehittämisen kannalta oleellista.

Henkilökohtaisuus

Työntekijälähettilyyteen ei voida ketään pakottaa, mutta siihen voi vaikuttaa yrityksen kulttuurin kautta. Jakaminen ja henkilöbrändin rakentaminen tulee tehdä helpoksi. Uskottavuus on eri tasolla, kun tieto leviää brändin sijaan oikeiden ihmisten kautta. Levikki on tietenkin paljon suurempi, kun henkilöstön verkostot valjastetaan myös brändiviesteille. Yhteydenotto on helpompaa kun voi puolitutulta kysellä lisätietoja. On hyvä muistaa, että työntekijälähettilyys ei kuitenkaan poista brändin velvollisuutta olla itse läsnä sosiaalisessa mediassa, sillä ne ovat toisiaan tukevia.

Data ja sisältö

Data ohjautuvasta sisällöntuotannosta on paljon keskustelua, kyse ei ole mistään uudesta asiasta mutta on hyvä, että sille on keksitty nimi. Kaikkea ei kuitenkaan kannata mitata. Tärkeintä on kohderyhmän tunnistaminen, olisi hyvä tunnistaa yhdestä kolmeen keskeisintä ostopersoonaa, eli kenet haluaisitte asiakkaaksi. Mitkä ovat asiakkaiden mielenkiinnon kohteet, miten heitä voidaan auttaa? Hyviä datalähteitä ostopersoonan määrittämiseksi ovat asiakasrekisterit, asiakaspalvelun väki, myyjät, oma tuntuma ja tahtotila. Ostopersoonan tunnistaminen helpottaa strategista sisältösuunnittelua, kun tiedetään tarkasti kenelle sisältöä halutaan tehdä. Kun tiedämme, kenelle haluamme puhua ja millainen henkilö hän on, niin voimme optimoida sisältöä. Ennemmin siis vähemmän laadukasta vaikuttavaa sisältöä kuin paljon ohilaukauksia. Hyviä lähteitä sisällönsuunnitteluun ovat media- ja someseurannat, google trends, analytiikkatiedot, ihmiskorvin tehtävä kuuntelu ja seuraaminen. Sisältö optimoidaan ostopersoonan mukaan huomioimalla ostopersoonalle sopivat sisältöteemat, kanavat, ja millaisesta sisällöstä he pitävät. Kannattaa miettiä myös mainonnan kohdentamista ja voidaanko joitakin osa-alueita automatisoida.

Kotitehtäväksi suositeltiin tutustumaan musical.ly – palveluun, tubettajiin sekä snapchattiin. Oman brändin osalta kannattaa tarkistaa tavoitteet, määritellä 20 sanalla millainen brändisi on ja valita niistä viisi tärkeintä. Tarkistathan pitääkö nämä paikkansa ja tarvitsetko muita kanavia?