Vältä näitä virheitä sosiaalisen median B2B-markkinoinnissa

Sisältömarkkinoinnissa tekemisen laatu on avainasemassa, joten huomion kiinnittäminen siihen mitä postataan on elintärkeää siinä missä ajankohta ja kanavakin, kuten myös se miksi jotain julkaistaan. Erottautuminen massasta on ainainen haaste some-markkinoinnissa, vaikka data-analytiikasta toki saadaan toiminnan kohdistamiseen ja sisältöjen suunnitteluun paljon apuja. Muutamia perusasioita hyvin tekemällä voit kuitenkin jo saada äänesi kuuluviin ja vaikuttaa ostajan mielikuvaan yrityksestä.

Sosiaalinen media on muuttanut elämäämme monesta näkökulmasta katsottuna ja melko perinpohjaisesti. Ravintola valitaan nettiarvostelujen perusteella, pidämme ystäviimme yhteyttä missä ja milloin tahansa, ja meillä on mahdollisuus tavoittaa viesteillämme maailmanlaajuinen yleisö helpommin kuin koskaan. Hankaluudeksi muodostuukin usein runsauden pula tai infoähky ennemmin kuin tiedon vähyys (tästä kirjoitti myös sisältöjen luova nero, Teemu Savolainen, hiljattain Meltwater-blogissa)

• Internetillä on 3.17 miljardia käyttäjää, ja sosiaalisella medialla 2.3Mrd
• 91% kuluttajabrändeistä ovat läsnä kahdessa tai useammassa sosiaalisen median kanavassa
• Kullakin internetin käyttäjällä on keskimäärin 5.54 sosiaalisen median tiliä
• Sosiaalisen median käyttäjämäärä on kasvanut 176 miljoonalla viimeisen vuoden aikana
• Sosiaalisen median mobiilikäyttäjien määrä kasvaa miljoonalla per päivä, eli 12 per sekunti
• Facebook Messenger ja WhatsApp välittävät 60 miljardia viestiä päivässä

Miten on siis mahdollista erottautua massan joukosta, kun viestejä, kuvia ja mainoksia vilisee somessa niin valtavasti? Yksiselitteistä vastausta oikeaan tapaan toimia on vaikea antaa (muuten olisin varmasti huomattavasti varakkaampi kuin tällä hetkellä). Hyvällä suunnittelulla ja asiaan perehtymisellä on kuitenkin mahdollisuus välttää huonoja käytäntöjä ja yleisiä virheitä.

Alla listattuna pahimmat sudenkuopat, joita välttämällä voit vaikuttaa siihen kuinka hyvin viestisi kuullaan sosiaalisessa mediassa, ja minkälaisen mielikuvan jätät kohderyhmällesi yrityksestä.

1. Postaat liikaa

Varmasti jokaisella meillä on se yksi Facebook-kaveri joka postaa monta kertaa päivässä ja saa pian ohimot tykyttämään. Se kaveri joka postaa kuvan täydellisestä kahvista ja croissantista aamupalalla, ihanasta lounaasta ystävien kanssa, energisestä treenihetkestä belfien (=peppuselfien) muodossa ja itse loihditusta sushi-illallisesta. Se kaveri joka saa pienen pirun heräämään olkapäälläsi ja herättää tarpeen puhkaista kupla jollain sopivasti piikikkäällä kommentilla. Sama ilmiö pätee sosiaalisen median markkinointiin, joka on aina tasapainottelua riittävän näkyvyyden ja liiallisen tuputtamisen tai ylimyymisen välillä.

Mikä sitten on liikaa ja mikä on riittävästi? Sopiva määrä varmasti vaihtelee sisällöistä ja kohderyhmästä riippuen, mutta alla muutama hyvä nyrkkisääntö:

• Twitter – 2-3 kertaa päivässä
• Facebook – enintään 2 kertaa päivässä
• LinkedIn – kerran päivässä
• Instagram – kerran päivässä
• Pinterest – 5 kertaa päivässä

Yllä olevat numerot ovat pitävät toiminnan aktiivisena, mutta eivät tuskastuta seuraajakuntaa liiaksi (toki lukuihin ei ole laskettu sisään kommentointia ja viesteihin vastaamista). Määrästä riippumatta tärkeintä on kuitenkin säännöllisyys ja johdonmukaisuus.

2. Postaat epäsäännöllistä ja epärelevanttia sisältöä

Ihmisillä ei ole aikaa keskittyä sisältöihin ja heidän huomionsa harhautuu helposti. Tätä silmällä pitäen sisällöt tulisi luoda niin, että ne ovat kohderyhmälle kiinnostavia, tukevat brändiä tai yrityksen ydinviestejä, ja kiinnittävät helposti lukijan huomion. Kannattaa sisällyttää julkaisuihin kuvia ja videoita, ja testata aina linkit etukäteen ennen kuin julkaisee.

Kuva- ja videosisältö ovat tutkitusti tehokkainta sisältöä yritysmarkkinoinnissa, ja tämä trendi on hyvä ottaa huomioon kun suunnittelee julkaisuja. Toisin sanoen: laadi sisältösuunnitelmat sen mukaan mitä yleisösi haluaa nähdä.

3. Et optimoi profiiliasi

Useimmille B2B-yrityksille sosiaalisen median päätehtävä on nostaa yrityksen tunnettuutta ja ohjata kävijöitä nettisivuille. Silloin on tärkeää huomioida mitä kyseinen kävijä näkee kun tulee vierailemaan yrityksen profiilisivulle.

Profiilin perustuksien rakentamisella on iso vaikutus mielikuvaan, jonka lukija saa yrityksestä. On tärkeää huolehtia että profiili- ja taustakuvat on valittu harkiten, ja organisaation kuvauksen laatimiseen on nähty vaivaa. Toista sivullasi avaintermejä, jotka liittyvät liiketoimintaanne, jotta sivu löytyy helposti haettaessa.

On myös tärkeää huomioida että tänä päivänä kaikki sosiaalisen median sisältö on indeksoitavissa hakukoneiden avulla. Ajattele siis myös jokainen julkaisu hakukoneoptimoinnin näkökulmasta.

4. Et tiedä missä asiakkaasi ovat

Riippuen toimialasta ja tarjoamastasi palvelusta, kohderyhmäsi demografia voi vaihdella merkittävästi. Esimerkiksi teknologia start-upit usein kiinnostavat nuorempaa yleisöä, kun taas perinteisemmät ja markkinalla jo tutut yritykset saattavat kerätä varttuneempia seuraajia.

Demografia vaikuttaa merkittävästi myös oikeiden kanavien valintaan. Esimerkiksi 25-34 –vuotiaat ovat suurin ikäryhmä sosiaalisen median käyttäjissä, vaikkakin vain niukasti. Facebook, Twitter, Instagram ja Pinterest ovat kyseisen käyttäjäportaan suosimia kanavia. Milleniaalit (18-24 -vuotiaat) puolestaan muodostavat suurimman osan SnapChatin, Vinen ja Tumblrin käyttäjistä. LinkedIn erottuu joukosta 35-44 –vuotiaiden suosimana.

Kohderyhmän tunteminen säästää aikaa ja rahaa, kun tiedetään mihin viestit tulee kohdistaa.

5. Sitä saa mitä tilaa

Tänä päivänä, kun asiakasta ei välttämättä koskaan kohtaa kasvotusten, yleisösi muodostaa mielikuvan yrityksestä sen sisällön perusteella mitä yritys jakaa itsestään. Sosiaalisen median julkaisut ovat käyntikorttisi, ja nettisivujen ländäri (landing page) on näyteikkunasi.

Huolimaton tai liian satunnainen sisältö, epätarkka yritysviesti, ja suttuiset kampanjakuvat heikentävät yrityksesi uskottavuutta ja mielikuvaa, ja sitä kautta vaikuttavat klikkaus- ja vierailijamääriin. Eli päinvastoin kuin monet tuntuvat toivovan, niin tekemättömyys, samoin kuin puolivillaisesti toteutetut sisällöt ovat asiakkaalle jo vahva viesti organisaatiosta. Vastaavasti sisältöihin järjestelmällisesti panostavat yritykset erottuvat joukosta positiivisessa valossa.

Pähkinankuoressa

Sosiaalisen median markkinointi voi olla paras kilpailuetusi tai vastaavasti pahin akilleen kantapää. Järjestelmällisellä tekemisellä ja kehityksellä voit tavoittaa tehokkaammin asiakaskuntaasi, luoda uusia myyntimahdollisuuksia ja nostaa yrityksesi tunnettuutta omassa kohderyhmässä. Vältä kuitenkin yllä mainitut sudenkuopat ja pyydä tarvittaessa tukea ulkopuolelta. Good Hunting!

Katri Kuntsi
Sales Manager & Social Media Specialist
@katrikun

Wanted: Superosaaja halvalla!

Yhä useammat yritykset tiedostavat sosiaalisen median potentiaalin myös asiakaspalvelun osalta. Tai jos eivät ole sitä vielä tehneet, niin nyt on jo kiire. Kilpailijat nimittäin panostavat ja vievät samalla asiakkaat mennessään. Varsinkin ne asiakkaat, jotka tavoittaa ainoastaan sähköisesti. Ja meitä on jo paljon.

Kuka someaspaa sitten hoitaa? Ja onko sillä edes väliä? Väitän, että kyllä on.

Sosiaalisen median asiakaspalvelu vaatii erityisiä kykyjä ja motivaatiota työntekijältä. Toki asiakaspalvelu vaatii aina herkkyyttä huomioida asiakkaiden tarpeet, mutta someaspassa aivan erityisesti.

Tässä muutamia lähtökohtia:

Motivaatio ja kiinnostus
Työntekijän henkilökohtainen aktiivisuus somessa viestii kiinnostuksesta. Oma aktiivisuus auttaa jo pitkälle, mutta ei ole pakollista jos osaamistaan vain on halukas päivittämään. Mikäli motivaatiota someosaamisensa päivittämiseen ei ole, millään muullakaan ei oikeastaan ole väliä. Tässä yhteydessä päivittäminen ei tarkoita ainoastaan eri somen palvelujen teknistä osaamista, vaan myös vuorovaikutuksen tyylejä ja erityispiirteitä, jotka ovat jatkuvassa muutoksessa. 

Somepalvelujen ominaispiirteiden tiedostaminen
Twitterissä ja Facebookissa on omat erityispiirteensä. Tämä ei tarkoita pelkästään kommunikoinnin pituutta, vaan myös tapaa viestiä. Käyttääkö meidän brändi emojia, voinko vastata asiakkaan kysymykseen kuva-meemillä tai eroaako meidän brändin puhetyyli kanavittain?

Pitkä pinna ja paksu nahka
Mielensäpahoittajien aktiivinen ja ärhäkkä ryhmä on osa somea ja heihin pitää osata suhtautua tästä lähtökohdasta; ymmärtäväisesti pää kylmänä, mutta joskus myös jättämällä omaan arvoonsa. Trollit olisi hyvä osata tunnistaa ja heidän kanssaan viestiä tilanteen vaatimalla tavalla. Positiivisuus auttaa aina. Aina.

Jatkuva mediaseuranta
Someaspa ei voi elää umpiossa. Yrityksen toimintaympäristön – ja itse asiassa koko mediatodellisuuden – ”hengittäminen” ja siinä tapahtuvien muutosten huomioiminen on hyvin keskeistä. Se on otettava huomioon vuorovaikutuksessa asiakkaiden kanssa. Mitä meidän brändistä, tai kilpailijasta, puhutaan tänään? Miksi minulta asiakaspalvelijana kysytään johtajamme palkasta tai poliittisista päätöksistä?

Kirjoitetun viestinnän hallitseminen
Kirjoitetussa viestinnässä on omat haasteensa ja ne pitäisi tiedostaa. Miten olla viestinnässään rohkea ja pilke silmäkulmassa samalla kun väärinymmärryksen mahdollisuus on kasvokkain tapahtuvaa palvelua selkeämmin läsnä. Ei ole muuten helppo tehtävä.

Aikamoinen kasa vaatimuksia. Onko työstä maksettava korvaus suhteessa vaatimuksiin? Väittäisin että ei ole ja tässä onkin iso haaste. Miten saadaan laajat tiedot omaavat diginatiivit tyypit kiinnostumaan asiakaspalvelutyöstä, jonka status ja palkkaus eivät ole nykyisin tarpeeksi houkuttelevalla tasolla? Asiakaspalvelutyöhön olisi tärkeä saada ihmisiä, jotka uivat kuin kalat somevedessä eli osaavat jo lähtökohtaisesti eri kanavien tavat ja tyylit kommunikoida. Chatissä, Twitterissä ja puhelimessa ei voi viestiä yhdellä ja samalla tavalla.

Asiakaspalvelun ammattilaisia pitäisi alkaa arvostamaan myös palkan muodossa. Vain näin saadaan parhaat tyypit framille nyt ja tulevaisuudessa. He ovat keskeinen palikka asiakaskokemuksen rakentamisessa ja eturintamassa antamassa brändille sisällön.

Mikko Vieri
@MikkoVieri
Sosiaalisen median asiantuntija
Yhteisömanageri
VR

Ihmiskunta veti sisältö-överit! 

Ihmiskunta tuottaa tällä hetkellä immateriaalista ja materiaalista sisältöä enemmän kuin koskaan aikaisemmin. Sisältö ja tavara täyttävät kotimme ja feedimme, ja paljoudesta on muodostunut ongelma sekä kuluttajalle että maapallolle. Luonnonvarojen kulutuksen kestävyyttä mitataan ekologisella jalanjäljellä, mutta ihmisen kyvylle käsitellä tietoa onkin sen sijaan hankalampi asettaa rajoja.

Suomalaisessa kodissa on keskimäärin 10 000 erilaista tavaraa. Vuonna 2015 pelkästään Kierrätyskeskuksen toimipisteiden läpi puolestaan kulki 3,4 miljoonaa tuotetta. Sitran mukaan suomalaisen kotitalouden materiaalijalanjälki on 41 000 kg vuodessa. Tämän suuntauksen vastapainoksi onkin nousemassa päinvastainen trendi, jossa ihmiset hankkiutuvat aktiivisesti turhasta tavarasta eroon, ja panostavat mieluummin muutamiin valittuihin artikkeleihin.

Sisällön määrä tutkimuksen mukaan vuonna 2015 yhdessä minuutissa:

• Google vastaanotti 4,000,000 hakua
• Blogipostauksia tehtiin 1400 kappaletta
• Facebook-käyttäjät jakoivat 2,460,000 erilaista sisältöä
• Twitter-käyttäjät twiittasivat 277,000 kertaa
• Whats App-käyttäjät postasivat 347,222 kuvaa
• Instagram-käyttäjät postasivat 216,000 erilaista kuvaa

Maapallon keskiarvo kestävälle kulutukselle on 8000 kg yhtä henkilöä kohden vuodessa (WWF:n mukaan tänä vuonna tuo määrä tuli ihmiskunnalla kasaan elokuun alussa). Olemme siis jo määritelleet mittarit maapallon fyysiselle kantokyvylle; kysymys kuuluukin missä menee raja ihmisen kyvylle vastaanottaa informaatiota? Kuinka voisimme määrittää mittarit tai standardit kestävälle sisällöntuotannolle?

Vuonna 2015 yksi ihminen käytti 1,7 sekuntia yhden Facebook-päivityksen lukemiseen. Tämä aika suhteutettuna sisällön käsittämättömään määrään aiheuttaa tiedon väistämätöntä muuttumista kohinaksi ja taustameluksi.

Tietotulvan hallinta lienee ainoa selviytymismekanismi ylikuormittumiselta. Jo nyt sisältöihin keskimäärin käytetty aika kertoo siitä, että ihmiset alkavat osittain tietoisesti ja osittain alitajuisesti ohittamaan suurimman osan heitä kohdanneesta tiedosta. Erottuakseen kohinasta ja voittaakseen ihmisen aikaa enemmän kuin kaksi sekuntia, täytyy tänä päivänä todella nähdä vaivaa, ja sisällön täytyy aidosti kiinnostaa tai koskettaa lukijaa.

Voisiko seuraava sisällöntuotannon trendi olla oikeanlainen tiedon niukkuus yhdistettynä puritistiseen laatuun eli hyvään laatuun?Voisiko sisältöön ja tavaraan kumpaankin soveltaa Erik Ahlmanin (1939) laatimia hyvän välineen kriteerejä, jotka vapaasti tulkittuna ovat seuraavanlaiset:

  • Hyvä sisältö suorittaa juuri sen tehtävän mihin se on aiottu
  • Hyvä sisältö käyttää mahdollisimman vähän energiaa
  • Hyvä sisältö toteuttaa tehtävänsä nopeasti
  • Hyvä sisältö ei aiheuta mielipahaa: sivu- lisä- tai jälkivaikutuksia

Tämän artikkelin tehtävä oli kyseenalaistaa nykyisen sisällöntuotannon laatu ja määrä. Käytit sen lukemiseen arviolta 28 sekuntia. Täyttikö tämä pala sisältöä mielestäsi yllämainitut hyvän tiedon kriteerit?

Teemu Savolainen
CEO, founder, social media strategist
Other Group Oy
teemu@other.fi

Lopeta omaan napaan tuijottaminen

Toteutimme Meltwaterin kanssa lokakuussa kyselyn sosiaalisen median mittaamisesta webinaarimme tueksi. Selvitimme kyselyssä muun muassa sitä, mitä organisaatiot somesta mittaavat, kuinka selkeät tavoitteet sometekemiselle on asetettu ja millaiset mittarit on otettu käyttöön. Kyselyymme vastasi noin 200 henkilöä.

Olen itse tehnyt somen kautta myyntiä, markkinointia sekä viestintää yli viiden vuoden ajan ja kyselymme tulokset yllättivät minut. Oman työni kautta minulle on tullut selväksi, että somen mittaaminen ja muutenkin tuloksellisuus on koettu vaikeaksi. En osannut kuitenkaan arvata, että monessa organisaatiossa ollaan näiden asioiden kanssa niin alkutekijöissä. Kyselystämme nimittäin selvisi, että yritykset ja muut toimijat ovat keskittyneet nimenomaan omien kanaviensa mittaamiseen, mutta kuinka monta someilmiötä muistat, jotka olisivat rajoittuneet nimenomaan toimijan omiin kanaviin? Ilmiöt luodaan ja ne lähtevät leviämään lähtökohtaisesti aina meidän omien kanaviemme ulkopuolella.

Omat seuraajamme ovat todennäköisesti tottuneet tuottamiimme viesteihin ja aika harva tekemämme postaus herättää omissa seuraajissamme suuria tunnereaktioita puolesta tai vastaan. Harvat myöskään uskaltavat tai osaavat tuottaa kovin raflaavaa sisältöä.

Ilmiöitä syntyy, kun kantaa ottaa somen mielipidevaikuttajat, viestintä on erityisen rohkeaa tai oivaltavaa, keskustelu saa humoristisen sävyn tai joku loukkaantuu.

Älykäs ketteryys

Puhuimme webinaarissa kollegani Katri Kuntsin kanssa siitä, miten mittaaminen ja seuraaminen mahdollistavat älykkään ketteryyden. Tähän liittyy olennaisesti se, että mittaamme omien somepanostuksiemme tuloksia ja näin opimme tulevaa varten.

On turha toistaa omia virheitä. Jos kampanja ei toiminut kohderyhmällemme eilen, miksi se toimisi tänään tai ensi kuussa?

Se, että tuijotamme vain omaa napaamme (eli omia kanaviamme) ei ole erityisen älykästä saatikka ketterää. Mitä tällä tarkoitan? Jotta voimme osallistua oikeisiin keskusteluihin, palvella asiakasta tai ottaa kantaa, tulee meidän olla perillä siitä, mitä ympäröivässä maailmassa tapahtuu. Kyselymme mukaan kuitenkin vain 15% vastanneista mittaa somekeskusteluita omien kanavien ulkopuolelta ja vain 5% tekee asiakaspalvelua omien kanavien ulkopuolella.

Erotellaan jyvät akanoista

Ennustan, että seuraavan vuoden aikana sellaiset toimijat tulevat erottumaan edukseen, jotka lähtevät aktiivisesti mukaan keskusteluihin ja palvelevat asiakkaitaan myös omien kanaviensa ulkopuolella.

Toivottavasti unohdamme fraasin “ole ystävällinen ja ota yhteyttä asiakaspalveluumme” ja palvelemme asiakkaitamme siinä kanavassa, minkä asiakas on itse valinnut.

Tee itsellesi palvelus

1. Mittaa somen arvo rahassa

2. Käytä someseurantaa ja kysy apua siihen, mitä kannattaa seurata, jotta pääset oikeisiin keskusteluihin kiinni.

3. Hoida Google Analytics ajan tasalle, niin raportointi on helpompaa.

Oikeilla mittareilla tehot somekanavista irti – webinaarin tallenne löytyy täältä.

Senni Niemi
Social Media Specialist & Team Leader
Twitter:@senni_niemi
senni.niemi@meltwater.com