Mitä pakataan sosiaalisen median reppuun syksyllä 2016?

Monissa organisaatioissa on jo liian pitkään jouduttu perustelemaan ja selittelemään sosiaalisen median tärkeyttä tarvittavien resurssien saamiseksi. Toivon, että tänä syksynä sosiaalinen media ilmiönä saavuttaisi ansaitsemansa aseman ja turhanpäiväinen selittely esimerkiksi aikaresursseista vähentyisi, sillä loppupeleissä meistä jokainen itse valitsee mihin aikansa käyttää. Rahaa on toki aina rajallinen määrä käytettävissä, mutta muistathan, että sosiaalinen media on maailman kustannustehokkain kanava saavuttaa näkyvyyttä sekä oiva mahdollisuus brändille käydä suoria keskusteluja asiakkaiden kanssa ja tuoda esiin organisaation asiantuntijuutta.

Seuraavassa näkemyksiäni siitä mihin sosiaalinen media on menossa syksyllä 2016:

Rohkeita kokeiluja

Useiden organisaatioiden sosiaalisen median tietoisuus ja osaaminen alkavat olla sillä tasolla, että yllättäviin sosiaalisen median ilmiöihin, positiivisiin sekä negatiivisiin, pystytään reagoimaan. Hetkittäisistä viraaleista ilmiöistä tai yksittäisistä kommelluksista uskalletaan ottaa kaikki ilo irti, kuten tässä Orklan esimerkissä viime keväältä.

Kohderyhmät tutuiksi

Muutaman kerran vuodessa olisi syytä pysähtyä miettimään omaa tekemistä sosiaalisessa mediassa. Tässä joitakin pohtimisen arvoisia kysymyksiä. Ovatko käytössä olevat kanavat ne, joilla tavoitamme kohderyhmämme? Onko sisältömme sellaista, että työntekijöidemme lisäksi asiakkaamme haluavat jakaa sitä? Inspiroiko sisältömme? Milloin olemme pyytäneet sisällöstämme palautetta talon ulkopuolisilta ammattilaisilta?

Suurin osa suomalaisista käyttää Facebookia, nuoret Instagramia ja Twitterissä tavoitat tietyt kohderyhmät erittäin nokkelasti. Muista kuitenkin hallita peruskanavat hyvin, ennen kuin lähdet hifistelemään. LinkedIn on B2B-yritysten asiantuntijoiden hyödyntämätön potentiaali, vuosia keräämäsi verkostosi odottavat aktivoitumistasi ja mielenkiintoista sisältöä.

Mittaristot kuntoon

”Jos et voi mitata, et voi johtaa”, sanoi johtamisen opettajani jo kauppiksen pääsykoekurssilla. Tämän olen pyrkinyt muistamaan työelämässä ja erityisesti markkinoinnissa. Teimme alkuvuodesta kyselytutkimuksen 200:lle viestinnän ja markkinoinnin ammattilaiselle ja kartoitimme mm. sosiaalisen median vastuiden, tavoitteiden ja mittareiden olemassaoloa. Vain 3% piti vastuunjakoa selkeänä, 5% oli sitä mieltä, että sisällöille on heidän organisaatiossa selkeät tavoitteet ja vain 2% oli sitä mieltä, että heillä on selkeät mittarit sosiaalisen median sisällöille. Toki poikkeuksia ja onnistumisiakin löytyy. Lomien jälkeen on hyvä istua alas ja päivittää mittarit, mittareista löydät lisää täältä.

Sosiaalinen media arkipäiväistyy osaksi organisaation eri toimintoja

Ville Tolvanen bloggasi vastikään sosiaalisen median arkipäiväistymisestä. Näkisin tämän kahdella tavalla. Sosiaalista mediaa hyödynnetään ammatillisesti jatkeena sille mitä teet siellä jo vapaa-aikana, jolloin se on luonnollinen kanava kommunikoida, lähestyä uusia ihmisiä sekä sopia esimerkiksi tapaamisia. Toiseksi, sosiaalinen media tulee arkipäiväistymään osaksi liiketoiminnan eri osa-alueita. Viestintä, markkinointi ja hyvin monessa tapauksessa asiakaspalvelu ovat jo ottaneet sosiaalisen median käyttöönsä. Nopealla vauhdilla perässä tulevat asiantuntijat, myynti-, teknologia- ja tuotekehitysosastot.

Miltä teidän sosiaalisen median reppu näyttää syksyllä 2016, mitä sinne on pakattu? Onko se vanha vai uusi, onko kyseessä kierrätetty yksilö vai käytössä kulunut persoonallinen ratkaisu?