Media-analyysin mittarit

Media-analyysin mittarit

Media-analyysi on viestijälle hyvä tapa tarkastella viestinnän vaikutuksia, raportoida onnistumiset ja säännöllisin väliajoin tarkistaa koko viestintästrategiaa. Kohtaavatko todellisuus ja viestinnälle asetetut tavoitteet? Millaisia ovat tulokset?

Hyvä media-analyysi summaa viestinnän tulokset sekä kvantitatiivisesti että kvalitatiivisesti visuaaliseen muotoon. Liiketoiminnassa tärkeitä ovat tietysti luvut, mutta pelkät numerot eivät kerro viestinnästä kaikkea.

Viestinnän mittarit on määritettävä aina tapauskohtaisesti, mutta useimmiten kannattaa seurata ainakin näitä asioita:

Medianäkyvyyden määrä ja näkyvyyspiikit

Mikä on mediaosumien lukumäärä tietyllä aikajaksolla? Miten määrä on muuttunut ajan kuluessa? Entä mitkä ovat aiheuttaneet suurimmat uutispiikit?

Tavoittavuus ja medianäkyvyyden rahallinen arvo

Kuinka paljon viestinnällä on potentiaalisesti tavoitettu ihmisiä? Medianäkyvyydelle voidaan potentiaalisen tavoittavuuden pohjalta laskea myös rahallinen arvo (AVE), jota voidaan sitten verrata viestinnän budjettiin.

Medianäkyvyyden sentimentti

Positiivinen, negatiivinen vai neutraali? Positiivinen näkyvyys on onnistuminen. Neutraalikin medianäkyvyys voi olla voitto, jos organisaatio on joutunut mediakohun pyörteisiin ja viestintätiimi on onnistunut minimoimaan mainevahingot.
Net tonality score mittaa medianäkyvyyden nettosävyä vähentämällä positiivisista osumista negatiiviset osumat.

Top avainmediat

Mitkä ovat avainmediat – valtakunnalliset, alueelliset vai paikalliset mediat vai toimialalehdet? Näkyykö organisaatio siellä missä kohdeyleisöt sen näkevät?

Globaali näkyvyys ja piikit

Mikä on mediaosumien määrä Suomessa ja muissa maissa? Miten organisaatio näkyy globaalisti?

Strategiset teemat ja avainviestit

Miten viestintä on onnistunut nostamaan organisaation strategiassa määritellyt teemat median agendalle? Ovatko tiedotteet menneet läpi? Mitkä ovat onnistumiset? Teemojen näkyvyyttä visualisoivat erilaiset teemapilvet.

Rooli, puhemiehet

Pääosassa, sivuosassa, ohimennen mainittuna? Ketkä puhemiehet ovat tuoneet organisaatiolle eniten näkyvyyttä?

Viestintä on monitahoinen ala, minkä takia haluamme miettiä mittarit aina tapauskohtaisesti. Media-analyysit toteutetaan toiveiden mukaan vuosittain, puolivuosittain, kvartaaleittain, kuukausittain tai silloin kun sille on tarvetta.

Media-analyysistä voit lukea lisää täältä.

Kiinnostuitko analyyseista? Jätä yhteystietosi niin Meltwaterin tiimi ottaa sinuun pikimmiten yhteyttä

Miksi media-analyysi?

Miksi media-analyysi?

Haluaisitko mitata viestintää, mutta et tiedä miten? Tai haluaisitko tietää miltä brändisi näyttää ulkoapäin, mutta resurssit eivät riitä päivittäiseen seurantaan? Media-analyysilla voit osoittaa viestinnän vaikutukset ja seurata brändimielikuvaa.

Analyysi tarkoittaa monimutkaisen kokonaisuuden pilkkomista pieniin erillisiin osiin, joita tarkastelemalla hahmottuu suuri kuva. Tästä on kyse myös media-analyysissa, jossa organisaation julkisuuskuvaa selvitetään erilaisten viestinnän mittareiden kautta. Viestinnän osa-alueiden monitorointi ja mittaaminen antavat osviittaa viestinnän vaikutuksista.

Media-analyysin avulla saat vastaukset muun muassa seuraaviin kysymyksiin:

Miltä organisaatio näyttää ulkoapäin?

Tiedät, miltä organisaation tulisi näyttää ulospäin, mutta tiedätkö miltä se todellisuudessa näyttää ulkoapäin? Ulkopuolinen näkökulma auttaa kohdentamaan viestintää ja miettimään strategisesti parhaat viestit.

Viestinnän mittarit on määritettävä aina tapauskohtaisesti, mutta useimmiten kannattaa seurata ainakin näitä asioita: Miten paljon organisaatio näkyy? Miten strategiset teemat ja tärkeimmät viestit ovat menneet läpi? Mitkä ovat top avainmediat eli näkyykö organisaatio siellä missä kohdeyleisöt ne näkevät? Mikä on uutisoinnin ja keskustelun sävy ja miten se kehittyy kvartaaleittain?

Media-analyysi

Toteutuvatko viestinnän tavoitteet?

Viestinnän vaikutuksia voi olla hankala todentaa. Media-analyysi on myös erinomainen tapa raportoida viestinnän tulokset ylöspäin. Konkreettisten numeroiden esittäminen todennäköisesti vaikuttaa myös budjettiin.

Miten voit upgreidata viestintää?

Viestinnän numeroiden ja onnistumisten (tai epäonnistumisten) tarkasteleminen auttaa kohdistamaan resurssit oikein. Saat selville, mitkä viestinnän toimenpiteet onnistuivat ja missä on vielä kehitettävää. Tutkittuun tietoon perustuville päätöksille on myös todennäköisesti helpompi saada ylhäältäpäin tukea.

Media-analyysit ovat hyvä raportoinnin väline ja tapa saada omaan viestintään tärkeä ulkoinen näkökulma.

Viestinnän mittareista voit lukea lisää täältä.

Kiinnostuitko analyyseista? Jätä yhteystietosi niin Meltwaterin tiimi ottaa sinuun pikimmiten yhteyttä.

Kolmen sanan somehulina

Orkla Foods

Kolmen sanan somehulina

Helsingin-loman hotelliaamiaisella sunnuntaiaamuna 19.3. sähköposti alkoi tikittää aamiaista pilaavaa Twitter-kommentointia. Felix-brändin mainos oli päätynyt lauantaiyönä Rajat kiinni -ryhmän hampaisiin, koska mainoksessa esiintyvän suomalaisen naisen iho ei ole valkoinen. Tuohtuneena tämä kansakuntamme kovaääninen, joskin hyvin pieni, osa ilmoitti boikotoivansa kaikkia firman tuotteita. Tosin postasivat kuvakaappauksen ruotsalaisen sisaryrityksemme brändilistasta, mutta mitäpä siitä. Lukutaito lie liikaa vaadittu, kun on mielipide.

Älä ruoki trolleja

Some-ohjeistus sanoo: Älä ruoki trolleja. Niinpä laitoin viestiketjun tiedoksi johtoryhmään ja kerroin seuraavani tilannetta. Maanantaina kuitenkin kasvoivat sarvet päähän. Trollit ilahtuivat Ei haittaa meitä! -twiitistäni tavattomasti, toivottivat potkuja firmasta ja vannoivat pitävänsä boikottilistansa kaikkien tiedossa ajasta ikuisuuteen. Siis sen ruotsalaisen sisaryrityksemme brändilistan. Twitter-tilin ”notification”-osion läpikäynti tasaisin väliajoin vei kovasti voimia. Aina oli tullut kymmenkunta inhaa viestiä lisää.

Ennen töistä lähtöä alkuillasta tuli ensimmäinen myönteinen kommentti, kotiin tullessa niitä oli jo muutama. Sitten taas hiljaista. Tanssitunnin jälkeen illalla avasin kännykällä mediaseurantatyökaluni ja aloin nauraa ääneen. Twiittejä tuli kymmeniä, en millään ehtinyt peukuttaa tai jakaa kuin murto-osan niistä. Hulinaa kesti pitkälle yöhön ja se jatkui koko seuraavan päivän. Idolini Ali ja Husu osallistuivat, poliitikot kommentoivat ja Sarasvuokin jaksoi kunnioitettavasti vääntää rasistien kanssa.

Viestintäpäällikön unelma

Talouselämä teki jutun ja Markkinointi & Mainonta -lehden kolumnisti kehui. Ihailemani viestintätoimisto Ellun Kanat kehui. Olemme Suomen Campbell! Radiotoimittaja teki haastattelun, maikkari soitti, Taloussanomat soitti. Talouselämän artikkeli oli päivän luetuin juttu. Itse twiitistä tuli sinä päivänä Suomen jaetuin.

Keskellä tätä viestintäpäällikön toteutunutta unelmaa olin paitsi liikuttunut suomalaisten myönteisistä kannanotoista, myös hämilläni sosiaalisen median voimasta. Entä jos tämä hulina olisi lähtenyt jostakin meille kielteisestä asiasta liikkeelle? Olen reaktioissani nopea ihminen eikä tämä kanava anna huoletonta viestintää anteeksi. Case Teri Niitti tai Justine Sacco? Yksi harkitsematon viesti, jonka seurauksena täysin vailla mittasuhteita oleva some-lynkkaus.

Toisaalta olen myös rohkea ihminen enkä mielelläni jätä puuttumatta typeryyksiin tai typeryksiin. Vilpitön ajatukseni oli, että jos menee metsään, kannan vastuun. Vaikka sitten menettämällä työni. Puhuin toki firman arvojen suulla, ja Felixin valitsema viestintälinja oli harkittu, mutta olisihan nopea reaktioni voinut aiheuttaa myös aivan toisenlaisen seurauksen.

Viestintäihmisen työhön kuuluu, että omaa arvomaailmaa joutuu jonkun verran vaimentamaan eikä aina todellakaan voi sanoa, mitä ajattelee. Silti tämän, loppujen lopuksi firman kannalta myönteisen, viestin kantava voima oli se, että poltin päreeni kanssaihmisten typeryyteen. Siinä olenkin oikein hyvä. Sopiiko nopea, intohimoinen ja rohkea ihminen ylipäätään viestintätyöhön? Vai ovatko ne nykyajan viestintäpäällikön oleellisia ominaisuuksia?

Tämän twiitin lähetti sisälläni ikuisesti asuva peppipitkätossu. Samainen lettipää liikuttui myönteisen ryöpyn äärellä – ei niinkään firman saaman huomion puolesta, vaan ihmisten hyvyyden ja sen murheen, että kukaan joutuu kuuntelemaan tällaista ihonvärinsä takia. Olin ensin yksin rumia puhuvien kiusaajien kanssa ja yhtäkkiä väliin käveli muuri kanssaihmisiä. Samoja ihmisiä tarvitaan myös kaduille kaikkien Valtterien, Josephinen ja näiden huutelijoiden väliin.

Ei haittaa meitä, edelleenkään. Ei tunnu haittaavan myöskään Vaasan ruisleipiä eikä HOK:ta. Pienenemään päin on tiettyjen ihmisten valikoima kaupoissa ja hyvä niin.

Emma Vironmäki
Communications & CSR Manager
Twitter: @OrklafoodsFi, @EmmaVironmaki

Millainen viestintä toimii milleniaaneille?

Millainen viestintä toimii milleniaaleille?

Kuulen päivittäin, kun yritykset epäilevät juuri heidän asiakkaidensa olemista sosiaalisessa mediassa. Kuulen myös spekulaatiota siitä, missä kanavissa he siellä mahdollisesti ovat. Näiden keskustelujen ja muutaman vastikään julkaistun tutkimuksen innoittamana ajattelin jakaa hiukan tutkimustietoa siitä, missä oikeasti mennään sekä siitä, mihin tulevaisuudessa kannattaa keskittyä. Uuden viestintätavan omaksuminen organisaatiosta riippuen on pitkä ja kivinen tie, mutta se on välttämätön kulkea, sillä nuoret sukupolvet varttuvat päivä päivältä ja viimeistään 10 vuoden päästä he ovat suurinta ostovoimaa myös täällä meillä Suomessa. Jos bisneksesi ei ole siihen mennessä suunniteltu niin, että pystyt palvelemaan heitä heidän haluamissaan kanavissa, on hyvin mahdollista, että bisnestäsi ei enää ole.

Toissa päivänä julkaistussa KPCB:n raportissa on mielenkiintoista dataa milleniaalien (n. 18-34 vuotiaat) ja jopa nuorempien sukupolvien ensisijaisista viestinnän kanavista. Mielestäni tätä dataa kannattaa katsoa useasta näkökulmasta: miten ja missä nämä nuoret tavoitetaan koulutuksen, järjestötoiminnan, rekrytoinnin, asiakaspalvelun, myynnin, johtamisen ja liiketoiminnan eri osa-alueiden osalta.

Tässä näet milleniaalien viettämät minuutit sosiaalisen median eri kanavissa:

Milleniaalien viettämät minuutit sosiaalisen median eri kanavissa

Ymmärtääksemme nuoria vielä paremmin, on syytä tehdä jakoa milleniaalien ja Z-sukupolven (0-20 vuotiaat) välillä. On hyvä nähdä siirtyminen tekstipohjaisesta tämän hetken optimistista tulevaisuuteen katsovaan realistiin, joka pystyy samalla katsomaan viittä eri ruutua. Milleniaalit haluavat tulla löydetyksi, kun taas Z-sukupolvi on valmis tekemään työtä menestyäkseen.

Sosiaalisen median asiakaspalvelu on puhuttanut hyvin useita organisaatioita viime vuosina, suurin osa on lähtenyt tekemään sitä menestyksekkäästi ja osa on vielä kaukana siitä, että sosiaalisen median asiakaspalvelua on sisälletty strategiaan saati resursoitu . Sosiaalisen median asiakaspalvelun tämänhetkisen heikon hapen voi nähdä kumppanimme Sprout Socialin tekemästä tutkimuksesta. Tutkimuksen keskeisin viesti on se, että yrityksissä sosiaalisen median vastausaika on tällä hetkellä 10 tuntia, kun asiakkaat toivoisivat vastauksen maksimissaan neljässä tunnissa. Tämä kuuden tunnin välimaasto on se iso työ, mikä organisaatioiden tulisi mahdollisimman pian kuroa umpeen. Sprout Socialin mukaan joka kolmas henkilö haluaa tulla palvelluksi ensisijaisesti sosiaalisen median kanavien kautta, ja on valmis siirtymään kilpailijalle, mikäli se ei ole mahdollista.

viestintä milleniaaleille

Tämän saman asian tuo esiin myös KPCB:n raportti. Y-sukupolvesta (1981-1999 syntyneet) 24% haluaa ensisijaisesti kontaktoida yritystä sosiaalisen median tai webbichatin kautta. Onko nämä asiat otettu huomion teidän organisaatiossanne? Missä teillä mennään?

Viestintä Y-sukupolvelle

Tässä linkit molempiin tutkimuksiin:

KPCB:n raportti
Sprout Socialin tutkimus